Etusivu » Desialotransferriini (S-CDT)

Desialotransferriini (S-CDT)

Laboratoriotutkimusten tulkinta
10.8.2016
Seija Eskelinen

CDT on niukkahiilihydraattinen transferriini, jonka seerumipitoisuuden määritystä käytetään alkoholin suurkulutuksen tunnistamiseen. Transferriini on maksasolujen tuottama proteiini. Se sisältää kaksi hiilihydraattisivuketjua, joiden päässä on 3–7 siaalihappotähdettä. Kun etanoli (alkoholi) tai joku muu tekijä häiritsee transferriinin muodostumista, transferriinin määrä veressä lisääntyy ja se sisältää normaalia vähemmän siaalihappotähteitä. Tätä osuutta transferriinistä kutsutaan desialotransferriiniksi (carbohydrate deficient transferrin, CDT).

CDT-osuus suurenee, kun etanolia nautitaan vähintään 50–80 g/vrk (miehellä 4–6 ja naisella 2–4 ravintola-annosta tai keskiolutta) ainakin kahden viikon ajan. Alkoholin käytön lopettamisen jälkeen CDT yleensä normaalistuu 2–3 viikossa.

Vääriä positiivisia (ei-alkoholista johtuvia) suurentuneita tuloksia aiheuttavat mm. maksan aineenvaihduntaa häiritsevät lääkkeet, kuten jotkut epilepsialääkkeet, vakava muu maksasairaus ja raskaus.

Joillakin alkoholin suurkuluttajilla CDT-tulos voi olla matala. Suurkulutus tunnistetaan AUDIT-kyselyllä «https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsearviointi/Pages/AUDIT-kysely-alkoholinkayton-riskit.aspx»1 – jos siihen vastataan rehellisesti – laboratoriokokeita paremmin, sillä haitallinen alkoholinkäyttö ilmenee laboratoriotutkimuksissa vain noin neljällä kymmenenestä suurkuluttajasta.