Etusivu » Kenkien osto ja sisäänajo

Kenkien osto ja sisäänajo

Terveet jalat 2016
22.12.2016
Riitta Saarikoski

Ennen kenkien hankintaa on hyvä perehtyä kenkien hyviin ominaisuuksiin ja miettiä oman jalkaterveyden tilanne ja arvioida, mitkä kengän hyvistä ominaisuuksista (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»1, «Kengän materiaalien ja rakenteiden vaikutukset jalkaterveyteen»2, «Kengän pohjan vaikutus jalkaterveyteen»3, «Kengän koron ja lestin vaikutus jalkaterveyteen»4) tulee erityisesti huomioida ostettavissa kengissä (ks. ohje «Ohje 6.20 Arkikenkien hankintaopas»5). Jos on epävarma valittavien ominaisuuksien suhteen, kannattaa hakea apua jalkojenhoidon asiantuntijalta (ks. «Jalkaterveysalan ammattilaisten koulutus ja ammattinimikkeet»6, «Jalkaterapeutti: asiantuntemus ja työskentely»7, «Rekisteröity jalkojenhoitaja: asiantuntemus ja työskentely»8).

Kenkäostoksille mennessä on syytä varaa reilusti aikaa. Epämukavilta kaupassa tuntuvat kengät on syytä jättää ostamatta. Kallis hinta ei takaa hyvää kengän istuvuutta eikä toimivuutta.

Sopiva koko

Jalkaterät mitataan tai mittautetaan ennen ostoa, koska jalkaterän koko muuttuu eri syistä (taulukko «Jalkaterän koon muuttuminen päivän aikana ja elämäntilanteiden mukaan.»1, kuva « Jalkaterän pituus kasvaa seisoma-asennossa sekä kävellessä»1). Jalkaterän pituus kasvaa seisoma-asennossa sekä kävellessä. Päivän aikana jalkaterään tulee lisää pituutta ja leveyttä.

Kuva 1.

Jalkaterän pituus kasvaa seisoma-asennossa sekä kävellessä. Päivän aikana jalkaterään tulee lisää pituutta noin 3 mm ja päkiään leveyttä noin 1 cm. Illalla jalkaterien koko on suurimmillaan.

Arkikenkien ja työkenkien paras ostoaika on iltapäivällä. Jos ne ostetaan aamulla, ne voivat tuntua iltapäivällä tai illalla liian pieniltä ja jos ne ostetaan illalla, ne saattavat aamulla tuntua isoilta. Juhlakengät kannattaa ostaa mahdollisimman myöhään illalla, kun jalkaterän koko on suurimmillaan.

Jalkaterien mittaus

Jalkaterien pituus mitataan seisten. Pituuden määrittäminen senttimetreinä on luotettavin tapa saada sopivat kengät. Kengän kokonumero on vain viitteellinen. Eri kenkävalmistajilla ja kenkämalleilla ei ole yhteneväistä kokonumerointia.

Noin 60 prosentilla ihmisistä jalkaterät ovat erimittaiset. Usein kokoero on synnynnäinen, mutta taustalla voi olla vamma tai sairaus. 80 prosentilla vasen jalkaterä on pidempi. Kokoero voi olla 6–12 mm (yksi kengännumero on 6,67 mm). Kengät ostetaan aina isomman jalkaterän mukaan.

Kenkäkaupoissa mitataan harvoin jalkateriä, eivätkä kaikki mittausmenetelmät ole luotettavia. Jalkojenhoidon asiantuntija ottaa luotettavat mitat ja antaa mahdollisesti kenkäreseptin kenkien ostoa varten. Samalla voi keskustella kenkähankintoihin liittyvistä asioista (ks. «Jalkaterveysalan ammattilaisten koulutus ja ammattinimikkeet»6, «Jalkaterapeutti: asiantuntemus ja työskentely»7, «Rekisteröity jalkojenhoitaja: asiantuntemus ja työskentely»8).

Oikean koon määrittäminen

Jalkaterien pituuden voi arvioida myös jalkaterää pari senttiä pitemmällä irtopohjallisella. Jos jalkojenhoidon asiantuntija on jo tehnyt kenkäreseptin, se kannattaa ottaa mukaan ostoksille.

Kengän sisämitta on sopiva, kun irrotetun pohjallisen päällä seisten kantapään ja pohjallisen takareunan väliin jää 1 cm tyhjää ja kun pohjallisen kärjessä on pisimmän varpaan edessä tilaa 1,5–2 cm. Myös muut lisätilaa vaativat asiat, kuten peruspohjalliset, yksilölliset pohjalliset, varpaiden ja jalkaterän suojat sekä varvasortoosit ja sukkien paksuus, on otettava huomioon.

Jalkaterien pieni kokoero ei vaikuta juurikaan kenkien istuvuuteen. Kenkä ostetaan aina isomman jalkaterän mukaan. On hyvä valita kenkä, jossa on irrotettava pohjallinen. Isommissa jalkaterien kokoeroissa pienemmän jalan kenkään voi valita eri vahvuisista pohjallisista sopivan tai laittaa pienempään jalkaan kaksi sukkaa päällekkäin.

Kenkämalli

Kenkämallin valinnassa kannattaa suosia oman jalkaterän mallia ja muotoa. Mahdolliset jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamat on huomioitava. Esimerkiksi leveälle jalkaterälle kengän laajuusmalli on H (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»1, kuvat «Päkiän leveys ja laajuus on otettava huomioon kenkiä ostettaessa»1 ja «Kengän laajuus on yhteydessä jalkaterän etuosan leveyteen»2).

Kengän pitää istua napakasti päkiän ympäriltä, mutta se ei saa painaa liikaa, jos on esimerkiksi vaivaisenluuhun liittyvä luukasvama.

Tutut mallit ja merkit on hyvä valinta, jos istuvuus (laajuus ja leveys) on ollut aiemmin ostetuissa kengissä hyvä. Päkiän kohdalta sopivan laajuuden ja leveyden tuntee parhaiten sovittamalla eri kenkämerkkejä ja malleja (kuva «Päkiän leveys ja laajuus on otettava huomioon kenkiä ostettaessa»1).

Sovitus

Ennen kengän sovitusta kannattaa tunnustella käsin kengän sisäpuolelta mahdolliset saumat ja muut osat, jotka saattavat painaa ihoa ja esimerkiksi varpaiden asentopoikkeamia.

Kenkää sovitettaessa on hyvä käyttää samanvahvuisia sukkia, joita tulee käyttämään kengissä myös myöhemmin. Jos kengissä käytetään perus- tai yksilöllisiä pohjallisia tai päkiän ja varpaiden suojia, ne tulee olla mukana sovituksessa.

Kenkiä sovitetaan molempiin jalkoihin. Seisten tunnustellaan kengän laajuutta päkiänivelten kohdalta. Liikuttelemalla varpaita varmistutaan, että kengän sisällä on varpaille tilaa koukistua, ojentua ja harottua.

Kävelytesti

Kenkiä ostettaessa on aina käveltävä muutama minuutti sekä tasaisella että mahdollisuuksien mukaan portaissa, jolloin varmistetaan, että jalkaterä ei hölsky kengässä eikä kantapää nouse ylös, että kantio on sopivan korkuinen ja pehmeä (kuva «Kengän osat»3), eikä hankaa, että kengän pituus on sopiva eli pisimmän varpaan edessä on noin 1,5–2 cm laajenemistilaa ja, että pohja taipuu päkiästä hieman jalkapöytäluiden proksimaalipuolelta (kuva «Kengän pohjan taipuisuus päkiästä kokeillaan seisten kenkä jalassa»4 ja «Kengän pohjan taipumisen vaikutus jalan kuormitukseen»5).

Uusien kenkien sisäänajo

Uusille kengille suositellaan niin sanottua sisäänajoa. Sisäänajon tavoitteena on kenkien muovautuminen jalkaterän muotoihin niin, että ihon hankaumien, rakkojen ja jalkakipujen synty estyy.

Kenkiä käytetään päivittäin erilaisilla alustoilla (tasainen, epätasainen, portaat) liikkuen aluksi kaksi kertaa päivässä 15–30 minuuttia kerrallaan. Käyttöaikaa lisätään vähitellen. Kenkien sisäänajoon tarvitaan noin 100–200 kilometriä kävelyä.

Mahdolliset hankauskohdat kannattaa suojata (ks. «Yksilölliset varpaan suojat ja oikaisijat, varvasortoosit»9). Jos istuvuuden esteenä ovat jalkavaivat, suutari voi venyttää nahkakenkiä (ks. «Kengän materiaalien ja rakenteiden vaikutukset jalkaterveyteen»2).

Jos kengän suuaukon koko ja kantion (kuva «Kengän osat»3) muoto eivät vastaa jalkaterän muotoja, voi kengän istuvuutta lisätä erilaisilla nauhoitustekniikoilla (ks. «Kenkien nauhoitustekniikat»10, taulukko «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»1).

Taulukko 1. Jalkaterän koon muuttuminen päivän aikana ja elämäntilanteiden mukaan.
Jalkaterän kokovaihteluihin vaikuttavat tekijätKoko- ja rakennemuutokset
Päivän aikana tapahtuva kuormitusSeisoma-asennossaPituutta lisää noin 3–6 mm
KävellessäPituutta lisää noin 3–6 mm, erityisesti varpaat venyvät pituutta joka askelella, päkiä levenee; turvotus kasvattaa kokoa.
Päivän päättyessäJalkaterän koko kasvaa noin 4–8 %
  • Pituutta tulee lisää noin 3 mm.
  • Leveyttä tulee lisää noin 1 cm.
Muuttuvien elämäntilanteiden vaikutusLapsen kehitys ja kasvuJalkaterä pitenee
  • 1–3 vuotiailla noin 1,5–2 mm kuukaudessa
  • 3–6 vuotiailla noin 1 mm kuukaudessa.
RaskausJalkaterä pitenee, sisäkaari madaltuu ja jalkaterän etuosa leviää.
IkääntyminenJalkaterä suurenee, nivelsiteet ja lihakset heikkenevät.
SairaudetDiabetes ja nivelreuma aiheuttavat jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamia.
  • Jalkaterän rakennemuutokset
  • Turvotukset
Verenkiertoelinten sairaudet aiheuttavat turvotuksia.
YlipainoJalkaterä suurenee, sisäkaari madaltuu.