Etusivu » Jalkavaivojen ehkäisy ja omahoito

Jalkavaivojen ehkäisy ja omahoito

Terveet jalat 2016
22.12.2016
Minna Stolt ja Riitta Saarikoski

Jalkavaivoja voidaan ehkäistä oikein toteutetulla ja säännöllisellä jalkojen omahoidolla. Jalkavaivojen ehkäisyssä korostuvat ihon ja kynsien hoito, sopivan kokoisten kenkien ja sukkien käyttö sekä alaraajojen lihasvoiman ja oikeanlaisen linjauksen ylläpito ja harjoittaminen (ks. ohje «Ohje 4.15a Jalkojen iho- ja kynsimuutosten ehkäisy»1, artikkeli «Jalkojen omahoito lomalla ja matkoilla»2).

Ihomuutokset

Alaraajojen, jalkaterien ja varpaiden virheasentoihin ja muuttuneeseen jalkapohjien kuormitukseen liittyy usein iho- ja kynsimuutoksia. Mekaanisten tekijöiden lisäksi ihomuutokset voivat olla bakteerien (ruusu), sienten (jalkasilsa) tai virusten (syylä) aiheuttamia. Myös jotkut sairaudet aiheuttavat iho-oireita.

Tarkistettu jalkojen omahoito sekä ihosuojainten ja apuvälineiden käyttö riittävät useimmiten hoidoksi (taulukko «Jalkavaivojen asiantuntijahoito omahoidon tukena»3). Ellei muutos parane kahden viikon hoidon jälkeen, on syytä hakeutua jalkaterapeutin tai jalkojenhoitajan tai muun terveydenhuollon asiantuntijan vastaanotolle. Diabeetikon tulee hakeutua hoitoon kahden päivän kuluessa ihorikon tai kynsimuutoksen ilmaantumisesta.

Kynsimuutokset

Kynsissä voi esiintyä värin, koostumuksen ja muodon muutoksia. Ne voivat johtua ulkoisista, mekaanisista syistä (esimerkiksi trauma, ahdas kenkä), virheellisestä jalkojen omahoidosta, sisäisistä syistä (infektiot, ihosairaudet, yleissairauden ensi- tai jälkioire) tai perinnöllisistä tekijöistä.

Jos kipu haittaa kenkien käyttöä, liikkumista tai kipualue laajenee, kannattaa hakeutua jalkaterapeutin vastaanotolle.

Paksu kynsi, lohjennut kynsi (kynsipiikki), kynnenalainen verenvuoto tai kynnen painuminen kynsivalliin (sisäänkasvanut kynsi, ks. ohje «Ohje 4.40b Sisäänkasvaneen kynnen ehkäisy ja omahoito»4) ovat tavallisimpia jalkojen kiputiloja. Omahoidoksi riittää paineen poistaminen varpaan ja kynnen alueelta siirtymällä käyttämään tilavampia kenkiä. Kipua voi helpottaa varpaiden erottajalla (kuva «Varpaanerottaja helpottaa kynsivalliin kohdistuvaa painetta»1).

Jalkainfektiot

Jalkainfektioilla tarkoitetaan säärien ja jalkaterän ihon tai varpaankynsien tai ihonalaiskudoksen infektioita (ks. «Jalkainfektioiden ehkäisy ja hoito»5). Vastustuskykyä heikentävät korkea ikä, sairaudet, huono ravitsemus, jotkin lääkehoidot ja raskaat hoidot (mm. pitkäaikainen antibioottihoito, leikkaus, sädehoito). Heikentyneen vastustuskyvyn lisäksi huono jalkahygienia voi laukaista jalkainfektion.

Infektioiden aiheuttajia ovat bakteerit (ruusu), silsasienet (jalkasilsa, kynsisilsa) ja virukset (syylä). Näitä mikrobeja on kaikkialla: lattioilla, kosteissa ja kuivissa tiloissa, sukissa ja kengissä.

Infektiot ovat pääsääntöisesti ehkäistävissä, kun huolehditaan jalkojen puhtaudesta (ks. «Jalkojen pesu ja kuivaus»6) ja ihon rasvauksesta (ks. «Jalkojen ja säärien ihon rasvaus»7), lyhennetään varpaankynnet oikein (ks. «Varpaankynsien hoito»8) ja pidetään varvasvälit ehjinä ja kuivina. Suojatossujen käyttö on paikallaan muun muassa matkoilla hotellihuoneissa ja uimahallissa.

Jalkakivut

Jalka- ja säärikipu on aina hälytysmerkki, ei pelkästään rasittumisoire. Kipua välttääkseen ihminen muuttaa jalkaterän kuormitusta. Liikeketjun seurauksena säären ja reiden nivelten asennot sekä lihasten toiminnot muuttuvat, mikä johtaa epätasapainoon. Vastaavasti jos on selkä- tai lonkkakipuja, muutokset lihastasapainossa ja nivelissä tapahtuvat reiden, säären ja jalkaterän alueella. Kivut voivat johtua nivelen liiallisesta tai virheellisestä kuormittumisesta tai lihasepätasapainosta (ks. «Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan»9).

Liikkumista rajoittavat päkiäkivut ovat naisten yleisimpiä jalkavaivoja. Osa päkiäkivuista on tilapäisiä, osa kroonisia. Akuutti kipu saattaa johtua lyhyillä, kapeakärkisillä tai korkeakorkoisilla kengillä kävelystä, mihin voi liittyä päkiäkovettuma. Muita päkiäkipujen syitä ovat levinnyt päkiä, päkiän rasvapatjan surkastuminen tai liukuminen varvaspoimuun, känsä ja hermojen puristuminen.

Varpaiden kiputilat ja virheasennot ovat pääsääntöisesti naisilla esiintyviä kenkäsairauksia (ks. taulukko «Kenkien vaikutukset jalkaterveyteen»10). Neurologiset sairaudet neuropatia ja nivelreuma voivat johtaa varpaiden virheasentoihin myös miehillä.

Jalkaterän etuosan kivut, lattajalka, kantakivut sekä nilkan ja säären kivut ovat yleisiä. Ylipronaatiolla ihminen kompensoi monia poikkeavia jalkaterän toimintoja. Jalkojen liiallista rasittumista voidaan ehkäistä pitämällä huolta alaraajojen lihastasapainosta ja oikeasta linjauksesta työssä, arkiaskareissa ja liikuntaharrastuksissa (ks. «Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan»9).

Jalkaterien toimintoja voi tukea käyttämällä jalkaterveyttä edistäviä kenkiä (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»11) ja näin ehkäistä jalkaongelmien syntyä. Myös jalkojen omahoito on tärkeä osa vaivojen synnyn ehkäisyssä ja lievien vaivojen parantumisessa.