Etusivu » Lasten alaraajojen ja jalkaterien asentopoikkeamat ja nivelten yliliikkuvuus

Lasten alaraajojen ja jalkaterien asentopoikkeamat ja nivelten yliliikkuvuus

Terveet jalat 2016
22.12.2016
Riitta Saarikoski

Ensimmäisten vuosien aikana alaraajojen ja jalkaterien luissa tapahtuvat kiertymät ilmenevät erilaisina asento- ja linjauspoikkeamina. Lattajalat, länkisääret, pihtipolvet, kantaluiden kallistuminen ja jalkaterät sisäänpäin kävely ovat normaaleja kasvuun ja kehitykseen liittyviä vaiheita ja edistävät alaraajojen toimintojen ja tasapainon kehitystä (taulukko « Lapsilla ja nuorilla esiintyviä jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamia ja jalkakipujen syitä»1).

Jos normaaliin kehitykseen kuuluvien asento- ja linjauspoikkeamiea poistuminen jostain syystä viivästyy, ne voivat aiheuttaa liiallista kuormitusta ja painetta kasvaville raajoille. Liian pienet ja huonosti istuvat kengät lisäävät jalkavaivojen riskiä.

Ensimmäisten vuosien aikana jalkaterien kasvu on nopeata ja samanikäisillä lapsilla on isoja vaihteluita jalkaterien mittasuhteissa.

Tavallisimmin lääkärin vastaanotolle hakeudutaan pihtipolvien tai lattajalkojen vuoksi.

Asentopoikkeamien hoitona on jalkavoimistelua (ks. taulukko «Jalkavoimistelu lasten ja nuorten asentopoikkeamien hoidossa.»2). Jalkaterän toimintoja ohjaavat pohjalliset ovat harvoin tarpeen.

Pihtipolvet

Jos yli 14-vuotiaalla esiintyy selvää pihtipolvisuutta (linjauspoikkeama polvessa on 5–7 astetta), kannattaa tilanne tarkistuttaa jalkaterveyden asiantuntijalla. Pitkäaikainen ja toistuva urheilun ja liikunnan aiheuttama kuormitus lisää pihtipolvivaiheessa alaraajojen vammariskiä ja voi altistaa pysyville nivelvaurioille luuston kehityksen ollessa kesken.

Ylipaino lisää pihtipolvisuutta ja pitkittää sen esiintymistä. Ylipaino ja alaraajan linjauspoikkeama yhdessä lisäävät merkittävästi polveen ja alaraajaan kohdistuvaa kuormitusta.

Jalkaterät sisään kävely

Alaraajojen liiallista kiertymistä sisään voivat pahentaa ja asennon pitkittymistä viivästyttää lapsen nukkuma- ja leikkiasennot; nukkuminen jalkojen päällä sekä istuminen jalkojen välissä tai päällä.

Asennon pitkittymisen ehkäisemiseksi ja normaalin kehityksen tukemiseksi jalka- tai fysioterapeutti antaa ohjausta leikki- ja nukkuma-asennoista. Lonkan ja lantion lihasten vahvistaminen sekä reiden takaosan lihasten venyttely voivat auttaa.

Takaperin kävely ohjaa jalkateriä suoraan asentoon. Matalan esteen yli kävely helpottaa jalkaterää astumaan toisen ohi ja vahvistaa lonkan ja säären lihasten toimintaa. Asennon kehitystä voi seurata valokuvaamalla lapsen alaraajat ja vertaamalla asennon korjaantumista.

Varpailla kävely

Jos varpailla kävely on lapsen omaksuma tapa, hän pystyy pyydettäessä seisomaan jalkapohjat alustalla ja kävelemään normaalisti kanta-varvaskäyntiä. Hoitoa suositellaan, jos varvaskävelystä on merkittävää haittaa lapselle.

Pitkään jatkuvan varvaskävelyn seurauksena tuli- ja liikuntaelimistön kuormitus muuttuu ja tasapaino heikkenee, pohjelihakset lyhenevät ja nilkkojen koukistus vähenee. Jos lapsi ei saa kantapäätä alustalle, reiden takaosan ja pohjelihasten hieronta, venyttelyt ja nilkan liikkuvuusharjoitukset tukevat normaalin kävelyn oppimista.

Lattajalat

Lattajalat (pes palanus, pes planovalgus) on kaikilla syntyessä, mutta aikuista vain 20–25 prosentilla. Lasten lattajalkojen määrä on lisääntymässä. Syinä ovat muun muassa arkiliikunnan ja leikin väheneminen, epäsopivat kengät, ylipainoisuus ja tasaisilla alustoilla liikkuminen, joka heikentää jalkalihasten ja nivelten toimintoja. Heikkenevät lihakset eivät pysty ylikuormitustilanteessa tukemaan riittävästi sisäkaarta ja kantaluun asentoa.

Lattajalan muotoutuminen erilaisiksi kaariksi: normaali, matala ja korkea, on monivaiheinen prosessi. Lapsen sisäkaarien malli on valmis määriteltäväksi noin 6–7-vuoden iässä.

Jalkaterien rakenteen ja sisäkaarien kehitys alkaa lapsen noustessa seisomaan. Silloin näkyvät myös kantaluun kallistuminen ulospäin (valgus) ja jalkaterien etuosan kääntyminen ulospäin (abduktio). Ne ovat osa jalkaterän isojen luiden (kantaluu ja telaluu) välillä tapahtuvien kiertymien (torsioiden) normaalia kehitystä.

Korkea lattajalkojen määrä 3–5-vuotilailla ilmentää sitä, että isolla osalla lapsista sisäkaaren kehitys on edelleen kesken.

Toiminnallinen, joustava lattajalka (flexible, fysiolgical flat-foot, fysiologinen) tarkoittaa jalkaa, missä kuormitettuna sisäkaari on matala tai kokonaan hävinnyt, mutta kuormittamattomana ja päkiöille noustessa sisäkaari tulee näkyviin ja kantaluu kallistuu sisään (varus).

Nilkan koukistus ei ole rajoittunut, eikä kireä akillesjänne vedä kantaluuta ulospäin (pes palnovalgus). Se esiintyy symmetrisesti molemmissa jaloissa ja on oireeton. Jalkaterän ollessa jäykkä, sisäkaarta ei muodostu missään tilanteessa. Taustalla voi olla myös perinnöllinen taipumus.

Hoito

Osalla lapsista toiminnalliset lattajalat voivat kipuilla. Ylipaino aiheuttama kuormitus sisäkaaren alueelle heikentää kaarien toimintaa. Jos paino ei laske, seurauksena voi tulla pysyviä jalkaterän vaurioita. Joskus taustalla voi olla patologisia tiloja, esimerkiksi nivelreuma tai neurologiset poikkeavuudet, jotka vaativat hoitoa.

Lasten tulisi liikkua paljon paljain jaloin liikkumista vaihtelevilla alustoilla. Paljain jaloin kehittyvät myös jalkapohjan ihotunto ja asentotunto sekä tasapaino.

Jalkavoimistelussa keskitytään jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteisen liikkuvuuden lisäämiseen ja vahvistetaan takimmaista säärilihasta (m. tibialis posterior) ja pitkää pohjeluulihasta (m. peroneus longus), palautetaan alaraajojen optimaalinen linjaus ja varmistetaan oikea kävelyn malli (taulukko «Jalkavoimistelu lasten ja nuorten asentopoikkeamien hoidossa.»2, artikkeli «Spiraalidynamiikka jalkavoimistelun lähtökohtana»1).

Yliliikkuvuus

Lasten ja nuorten nivelten yliliikkuvuuden ja yliliikkuvuusoireyhtumän yhteydessä esiintyviä alaraajojen nivelkipuja, alentunutta lihasvoimaa ja heikentynyttä suorituskykyä voidaan parantaa muun muassa niveliä vakauttavilla ja ja lihasvoimaa lisäävillä harjoitusohjelmilla.

Harjoittelulla on saatu vähennettyä polvikipuja, parannettua asento- ja liiketuntoa, tasapainoa ja lihasvoimaa sekä parannettua elämänlaatua.

Taulukko 1. Lapsilla ja nuorilla esiintyviä jalkaterän ja varpaiden asentopoikkeamia ja jalkakipujen syitä
Toiminnallinen lattajalkaIkäErittäin yleinen yli 10 vuotiailla lapsilla, jää usein pysyväksi.
Taustalla olevia syitäNormaaliin kasvuun liittyvä vaihe, sisäkaari kehittyy hitaasti, ehkä vasta 5-vuotiaana tai myöhemmin, osalle kaari ei kehity.
Heikot jalkaterän, säären ja pohkeen lihakset; jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteisen liikkeen (spiraali) puuttuminen
Nivelsiteiden löysyys, osa alaraajojen linjauspoikkeamia (lonkka, polvi, nilkka, jalkaterä)
Väsyessä liikkumisen jälkeen voivat kipuilla.
Kengät kuluvat kannan sisäreunalta.
Ylipaino ja kuormittava urheilu voivat pahentaa asentoa ja aiheuttaa kipuja.
LattajalkaIkä0–7 vuotta
Taustalla olevia syitäKasvuun ja kehitykseen liittyvä vaihe
Nivelsiteiden löysyys, perinnöllinen taipumus
Levinnyt päkiäIkäKouluikäiset
Taustalla olevia syitäPienet kengät: lyhyet ja liian kapeat päkiästä, voimakas kärkikäynti kengässä
Jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteisen liikkeen (spiraalin) puuttuminen
Poikittaiskaarta tukevien lihasten heikkous
VaivaisenluuIkäYli 3 vuotta
Taustalla olevia syitäPienet, kapeakärkiset kengät, pienet sukat
Jalkaterän ja säärten lihasten epätasapaino
Alaraajojen linjauspoikkeamat (lonkka, polvi, nilkka, jalkaterä)
Piilokorot lastenkengissä, tytöillä korkokengät
VasaravarpaatIkäYli 3 vuotta
Taustalla olevia syitäPienet ja isot kengät ja pienet sukat, potkuhousujen lyhyt jalkaosa
Varpaiden lihasten epätasapaino.
Tytöillä korkokegät
JalkakivutIkäYli 3 vuotta
Taustalla olevia syitäYlipaino, kuormittava liikunta, kovettumat, jalkaterien ihorikot, alaraajojen linjauspoikkeamat, lihasepätasapaino
Taulukko 2. Jalkavoimistelu lasten ja nuorten asentopoikkeamien hoidossa.
Jalkavoimistelun hyödytTukee alaraajojen ja jalkaterien normaalia kehitystä.
Korjaa asentopoikkeamia.
  • Esimerkiksi toiminnallinen lattajalka
Auttaa hahmottamaan muuttuneet linjausmuutokset ja korjaamaan ne.
Opettaa ankkuroimaan arkeen ja harrastusten yhteyteen alaraajojen ja jalkaterien optimaaliset asennot ja kuormituksen.
Aktivoi jalkapohjan ihotuntoa, kehittää motoriikkaa, tasapainoa ja kehon yhteistoimintoja.
Jalkavoimistelun toteutusJalkaterapeutin tai fysioterapeutin ohjaamat harjoitteet
Paljasjalkaradalla liikkuminen
Jalkakoulu
  • Pienryhmässä tutustutaan jalkaterän anatomiaan ja jalkavoimistelua spiraalidynaamista ajattelutapaa soveltaen (osa jalkaterapeuteista tarjoaa tätä hoitoa).
  • Soveltuu terveille lapsille sekä alaraajojen ja jalkaterien linjauspoikkeamien hoitoon.