Etusivu » Tietokonekerroskuvaus

Tietokonekerroskuvaus

Kuvantamistutkimukset
9.7.2008
Pertti Mustajoki ja Jarmo Kaukua

Tietokonekerroskuvaus (tietokonetomografia eli TT) perustuu myös röntgensäteiden käyttöön. Kuvauksessa potilas laitetaan rengasmaisen tutkimustelineen keskelle. Telineen kehää kiertää säteilevä röntgenputki. Potilaan vastakkaisella puolella on myös kehällä liikkuva säteilynilmaisin. Putki lähettää röntgensäteitä, jotka läpäisevät kuvauskohteen ja osuvat vastakkaisella puolella olevaan ilmaisimeen. Röntgenputki ja ilmaisin kiertävät kuvauskohteen ympäri, näin saadaan kerroskuvat useasta eri tasosta.

Tietokone laskee läpipäässeen säteilyn ja laitteisto tuottaa yhden kuvan jokaisen potilaan ympäri tekemänsä kierroksen perusteella. Yhdessä tällaisessa kuvassa nähdään siis ikään kuin poikkileikkaus kuvauskohteesta. Tietokoneen ruudussa ja valmistetuissa kuvissa tasoa katsotaan alhaalta päin, jolloin ihmisen oikea puoli on kuvassa vasemmalla. Vierekkäisiä kerroksia peräkkäin katsomalla voidaan saada kolmiulotteinen käsitys alueesta.

Koska tietokonekerroskuvauksessa otetaan useita röntgenkuvia sarjana, säderasitus on tavallista röntgenkuvaa suurempi. 70-luvun alussa yhden kerroskuvan eli leikkeen kuvaamiseen meni useita minuutteja, mutta nykyään koko vartalon kuvaamiseen kuluu muutama sekunti. Nykyaikaiset kerroskuvauslaitteet ovat tosin niin nopeita, että varsinainen sädetysaika jää hyvin lyhyeksi, eikä tietokonekerroskuvauksen järkevästä käytöstä ole todettu olevan merkittävää haittaa.

Kerroskuvauksellakin on omat ongelmansa. Selkeiden kuvien saaminen edellyttää, ettei potilas liiku kuvauksen aikana. Pienikin liike aiheuttaa epätarkkuutta kuviin. Kehossa olevat metallikappaleet, kuten hammaspaikat, leikkausklipsit ja proteesit, hajottavat röntgensäteitä, joten niiden välittömässä läheisyydessä olevat kehon osat näkyvät huonosti.

Kerroskuvauksen vahvuus on se, että se kykenee erottelemaan tiheydeltään vain vähän toisistaan poikkeavia kudoksia. Maksa näkyy normaalisti tasaisen harmaana massana, mutta jos maksassa on kasvain, joka on tavallista maksakudosta tiheämpää, se näkyy kerroskuvissa muuta maksaa tummempana. Aivojen kerroskuvissa eri rakenteet erottuvat selvästi. Kun aivokudoksen alueelle tulee aivoinfarkti, aivojen tiheys muuttuu infarktialueella, mikä näkyy kerroskuvissa muusta aivokudoksesta poikkeavan sävyisenä alueena.

Tavallisiin röntgenkuviin verrattuna toinen vahvuus on se, että kohteesta saadaan useita poikkileikkauskuvia alle senttimetrin välein. Kussakin poikkileikkauskuvassa näkyvät elinten ja poikkeavien muutosten sijainti toistensa suhteen. Kun näitä kerroksia katsotaan peräkkäin esimerkiksi päälaesta leukaan saakka, saadaan melko hyvä kolmiulotteinen käsitys aivojen rakenteesta ja mahdollisen taudin aiheuttaman muutoksen sijainnista. Nykyaikaisissa laitteissa on vierekkäisiä ilmaisinrivejä, jota mittaavat samanaikaisesti kohteen läpäissyttä säteilyä. Monirivilaitteiden kuvat voidaan tietokoneissa rakentaa kolmiulotteisiksi.