Etusivu » Leukaluut ja purentaelimistö

Leukaluut ja purentaelimistö

Terve suu
10.6.2015
Sisko Honkala

Leukaluut

Yläleuan luu eli maksilla muodostuu kahdesta symmetrisestä puoliskosta (kuva «Ylä- ja alaleuan luut»1). Se kiinnittyy lisäkkeillä useisiin kallon luihin, ja se muodostaa osan luista silmänpohjaa, nenäonteloa ja suurimman osan kovaa suulakea. Poskiontelot (sinus maxillaris) ovat yläleuan luun sisällä ja yläleuan poskihampaiden juuret ulottuvat lähelle poskionteloiden lattiaa. Poskiontelontulehdus eli sinuiitti voikin tuntua kipuna hampaissa ja puolestaan hammasjuuren tulehdus voi joskus levitä poskionteloon.

Alaleuan luu eli mandibula on kallon vahvin luu (kuva «Ylä- ja alaleuan luut»1). Se niveltyy kalloon kahden symmetrisen leukanivelen välityksellä (kuva «Leukanivel ja sitä ympäröivät kudokset»2). Hampaat kiinnittyvät molemmissa leuoissa leukaluiden hammaskuoppa- eli alveolilisäkkeeseen (kuvat «Ylä- ja alaleuan luut»1 ja «Poskihampaan kiinnityskudokset»3).

Leukaluiden kasvu

Kasvojen luiden kasvunopeus myötäilee pituuskasvun nopeustahtia. Kasvojen kasvussa on huomattava nopeutumisvaihe 6–9-vuotiaana ja murrosiän pituuskasvun nopeassa vaiheessa leukojen kasvukin on nopeutunut. Murrosiän nopein kasvu ajoittuu tytöillä keskimäärin 12 vuoden ja pojilla 14 vuoden ikään. Varhain kehittyvillä tytöillä suurin kasvunopeuden vaihe on jo 9,5 vuoden iässä ja myöhään kehittyvillä pojilla vasta 17,5 vuoden iässä.

Alaleuan kasvunopeus on molemmissa kasvupyrähdyksissä suunnilleen saman suuruista ja alaleuka kasvaa pitempään kuin yläleuan luu. Kasvojen luiden kasvunopeuksissa on suuria yksilöllisiä vaihteluja.

Purentaelimistö

Leukanivel, puremalihakset, hampaisto ja niihin läheisesti liittyvät kudokset muodostavat purentaelimistön.

Leukanivelet

Alaleuka niveltyy kalloon parillisen leukanivelen avulla. Leukanivel muodostuu ohimo- eli temporaaliluussa sijaitsevasta nivelkuopasta ja siinä olevasta alaleuan nivellisäkkeestä, kondyylistä (kuva «Leukanivel ja sitä ympäröivät kudokset»2). Nivelkuoppa sijaitsee korvakäytävän ulkoaukon etupuolella. Kuoppaa rajoittaa edestä leukanivelkyhmy, jonka päälle nivelpinta ulottuu.

Ohimoluun nivelkuoppa ja alaleuan nivellisäke eivät ole täysin yhteensopivia, vaan niiden välissä on rustoinen nivellevy eli diskus. Nivellevy on soikea ja keskikohdaltaan ohuempi kuin laidoilta. Se on kaikilta reunoiltaan kiinni nivelkapselin sisäpinnassa ja seuraa nivellisäkkeen liikkeitä. Se jakaa nivelontelon ylempään ja alempaan nivelonteloon, jotka ovat nivelnesteen täyttämät. Niveltä ympäröi väljä nivelkapseli.

Leukanivelen lepoasennossa hammasrivit ylä- ja alahammaskaaressa ovat hiukan erillään toisistaan. Suljettaessa suu hammasrivit asettuvat purenta-asemaan. Vasen ja oikea leukanivel ovat mukana kaikissa alaleuan liikkeissä.

Puremalihakset

Puremalihakset jaetaan suun avaaja- ja sulkijalihaksiin (kuva «Suun avaaja- ja sulkijalihaksia»4). Suun avaajalihaksia ovat lateraalinen eli ulompi siipilihas (musculus pterygoideus lateralis), suunpohjan kaksirunkoinen lihas (m. digastricus) ja kieliluun lihakset (m. suprahyoideus, m. infrahyoideus).

Sulkijalihaksia ovat ohimolihas (m. temporalis), ulompi puremalihas (m. masseter) ja mediaalinen eli sisempi siipilihas (m. pterygoideus medialis). Leuan eteen- ja taaksepäin viemiseen ja sivuliikkeisiin osallistuvat myös useat edellä mainitut lihakset yhtäaikaisesti.

Puremalihaksen (lateraalinen siipilihas) alempi kimppu kiinnittyy nivellisäkkeen etupintaan ja lihaksen ylempi kimppu kiinnittyy nivellevyn etuosaan. Suun avausliikkeen aikana se vetää nivellevyä eteenpäin. Takana nivellevyä pitävät paikallaan elastiset säikeet, jotka suuta suljettaessa vetävät sen paikalleen. Purentaelimistön toiminnanhäiriöitä ja niiden hoitoa tarkastellaan artikkelissa «Purentaelimistön oireita ja sairauksia»1.