Etusivu » Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)

Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)

Terve suu 2015
10.6.2015
Anne Hiiri

Parodontiitit ovat bakteerien aiheuttamia tulehdussairauksia, jotka tuhoavat hampaan kiinnityskudoksia (ks. «Hampaan kiinnityskudokset»1). Useista kiinnityskudossairauksista krooninen parodontiitti on yleisin, ja se puhkeaa yleensä aikuisiässä. Jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 % hampaallisista 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista.

Aiheuttajat

Mikäli hampaan pinnalla oleva bakteeripeite on kauan puhdistamatta, se alkaa yhdessä syljen kalkkisuolojen kanssa kovettua hammaskiveksi. Karkeaan hammaskiven pintaan bakteerit tarttuvat entistä helpommin. Kun kovettunut bakteeripeite eli hammaskivi saa olla kauan paikoillaan, se alkaa tuhota ikenen alaisia hampaan kiinnityskudoksia, jolloin hampaan ympärillä oleva ientasku syvenee. Syventynyt ientasku on vaikea puhdistaa omatoimisesti ja se varastoi helposti bakteereja, jolloin ongelma pahenee (kuva «Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus»1).

Parodontiittia aiheuttavien bakteerien lisäksi parodontiitin riskiä lisäävät erityisesti tupakointi (ks. «Tupakoinnin vaikutukset suun terveyteen»2) ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes (ks. «Diabetes ja suun terveys»3).

Tunnistaminen

Parodontiitti voi edetä lähes olemattomin oirein, ja siksi potilaat itse eivät välttämättä tiedosta sairauden olemassaoloa. Tulehdus aiheuttaa ienverenvuotoa ja pahaa hajua ja makua suussa. Joskus parodontiittisen hampaan ientaskuissa tai ikenessä voi esiintyä märkävuotoa.

Kudostuhon edetessä sairastuneiden hampaiden liikkuvuus lisääntyy ja hampaiden asento voi muuttua (esimerkiksi etuhampaiden viuhkaantumista ja rakojen syntymistä niiden väliin). Jos hampaan kiinnityskudostuho etenee pitkälle, voi hammas irrota kokonaan tai painua syvemmälle leukaluuhun.

Tavallisimmin parodontiittia esiintyy alaetuhampaissa ja yläposkihampaissa.

Omahoito

Parodontiittipotilaan oma osuus hoidon onnistumisessa on ratkaisevan tärkeää. Hampaiden päivittäinen säännöllinen ja erityisesti ienrajoissa huolellisesti suoritettu hammaspintojen puhdistus harjaamalla ja välien puhdistuksella hammaslangan, -tikun tai -väliharjojen avulla on parasta ientulehduksen ehkäisyä ja hoitoa. Harjaamalla hampaat ja puhdistamalla hammasvälit voidaan bakteerien kasvu pitää kurissa. Tupakointi heikentää hoidon ennustetta ja siksi tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa.

Asiantuntijahoito

Varhaisessa vaiheessa diagnosoitu tauti ja infektion pysäyttäminen sekä huolellinen omahoito takaavat lähes aina onnistuneen lopputuloksen. Mitä pidemmälle kudosvaurio on ehtinyt, sitä huonommaksi muuttuu myös sairauden ennuste. Sen vuoksi suun terveydenhuoltoon kannattaa hakeutua, jos huomaa edellä mainittuja merkkejä hampaan kiinnityskudossairauksista.

Parodontiittia hoidetaan poistamalla mekaanisesti käsi-instrumentein tai ultraäänilaitteella plakki ja hammaskivi hampaan juuren pinnalta. Ientaskujen puhdistuksessa tarvitaan usein puudutus, jotta työ saadaan perusteellisesti tehtyä. Joskus hoidon yhteydessä käytetään antibioottihoitoa. Suun terveydenhuollossa myös ohjataan huolellisen omahoidon menetelmiin ja välineisiin.

Pitkälle edenneen tulehduksen hoidossa voidaan tarvita myös ienleikkauksia. Leikkaus mahdollistaa syvien ja vaikeapääsyisten ientaskujen puhdistuksen ja tulehtuneen ienkudoksen riittävän poiston.

Ylläpitovaiheessa suunhoitokäyntien tiheys perustuu taudin etenemisen tai uusiutumisen riskitekijöihin. Tässä vaiheessa huolellinen omahoito on erittäin tärkeää.