Etusivu » Maitoallergia ja suun terveys

Maitoallergia ja suun terveys

Terve suu
19.12.2019
Sisko Honkala

Jos lapsella on maitoallergia, tulee ruokavaliosta poistaa kaikki maito ja maitoa sisältävät elintarvikkeet kahden ensimmäisen elinvuoden ajaksi. Tämän vuoksi lapsi ei välttämättä saa ravinnosta tarpeeksi kalsiumia, joka on tärkeä mineraali elimistön kovakudosten, luuston ja hampaiston kehittymisen kannalta.

Lapsen syntyessä ainoastaan etumaitohampaiden kruunut ovat kovettuneet eli mineralisoituneet (ks. «Hampaiden rakenne ja kehittyminen»1). Pysyvien hampaiden kruunut jatkavat mineralisoitumista leukaluiden sisällä, kunnes lapsi on 6–7-vuotias. Kalsiumin puute ensimmäisten elinvuosien aikana aiheuttaa hammaskiilteen kehityshäiriöitä ja hampaat jäävät heikommiksi.

Maitoallergia on alle 2-vuotiaiden tavallisin allergia. Muut tavallisimmat pienten lasten ruokayliherkkyydet ovat kananmuna-, vilja- (vehnä, ohra, ruis) ja pähkinäallergiat. Lapsista 5–10 %:lla on jokin ruokayliherkkyys.

Maitoallergia on herkistyneisyyttä lehmänmaidon proteiinille, ja taipumus sairastua siihen on perinnöllinen. Se paranee useimmilla lapsilla kolmeen ikävuoteen tai viimeistään kouluikään mennessä, mutta sitä tavataan joskus myös aikuisilla.

Riittävän kalsiumin saannin turvaaminen

Riittävä kalsiumin saanti tulee turvata kalsiumvalmisteilla. Maidon voi korvata soijamaidolla, lehmänmaitopohjaisilla valmisteilla (joissa allergiaa aiheuttavat valkuaisaineet on pilkottu) tai valmisteilla, jotka sisältävät vain aminohappoja ja lisäravinteita. Kaikkiin näihin valmisteisiin on lisätty kalsiumia ja D-vitamiinia. On kuitenkin tarkistettava, saako lapsi korvikkeista riittävästi kalsiumia ja D-vitamiinia kovakudosten normaaliin kehittymiseen.

Ruokavalion suunnittelussa ja lisäkalsiumin tarpeen arvioimisessa auttavat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja ja lääkäri, joskus myös ravitsemusterapeutti.