Etusivu » Suun hoito reumasairauksissa

Suun hoito reumasairauksissa

Terve suu
19.12.2019
Sisko Honkala ja Leena Äyräväinen

Omahoito

Suun ja hampaiden tulehdusten on epäilty vaikuttavan tulehduksellisten reumasairauksien pahenemiseen, ja näiden ehkäisy omahoidossa onkin erittäin tärkeää. Reuma aiheuttaa usein muutoksia sormi- ja käsinivelissä, mikä hankaloittaa suun hoitoa. Ientulehdusten ja hampaiden kiinnityskudossairauksien ehkäisemiseksi ja samalla hyvän suuhygienian ylläpitämiseksi tulee puhdistusvälineet valita yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Hammasharjan vartta voidaan paksuntaa (kuva « Reumalapsen hampaiden harjaus»1) helpottamaan tukevan otteen saamista harjasta. Sähköhammasharja (kuva 6.16) on kuitenkin hyvä vaihtoehto reumaattisille käsille paksun vartensa ansiosta. Lisäksi sen pieni harjaspää mahtuu puhdistamaan hampaiston tarkasti, vaikka suun avausliike olisikin rajoittunut. Hampaiden kiinnityskudossairauksien ehkäisemiseksi (ks. «Ientulehdus (gingiviitti)»1«Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)»2) hammasvälit tulee puhdistaa päivittäin hampaiden harjauksen yhteydessä joko hammaslangalla, hammastikulla tai hammasväliharjoin (ks. «Hampaiden välipintojen puhdistus»3). Hammasvälien puhdistusväline tulee valita yksilöllisen tarpeen mukaisesti.

Hammasproteesin voi puhdistaa tavallisella hammasharjalla tai proteesiharjalla (ks. «Erilaisten hammasproteesien puhdistaminen»4). Erityisesti limakalvoja vasten asettuvat proteesin pinnat on puhdistettava tarkasti sienitulehdusten ehkäisemiseksi (ks. «Suun sienitulehdukset»5).

Fluorihammastahnan (ks. «Hammastahnat»6) ja ksylitolituotteiden (ks. «Ksylitoli»7) säännöllinen käyttö on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»8) ja kuivan suun hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää artikkelissa «Kuiva suu»9 mainittuja tuotteita.

Kuva 1.

Reumalapsen hampaiden harjaus. Kuvassa reumaa sairastavan lapsen hammasharjaan on laitettu paksu varsi helpottamaan tukevan otteen saamista harjasta. Sähköhammasharja on hyvä vaihtoehto paksun vartensa ansiosta. Lisäksi sen pieni harjaspää mahtuu puhdistamaan hampaiston tarkasti, vaikka suun avausliike olisikin rajoittunut. Kuva: Maija Kukkurainen, Leena Nurmela.

Asiantuntijahoito

Suun ja hampaiston hoitaminen kuntoon jo reumasairauden alkuvaiheessa on tärkeää ja kuuluu oleellisena osana reumasairauksien perushoitoon. Suun tulehduksiin – kuten iensairauksista tai karieksesta johtuviin – tulee kiinnittää erityistä huomiota ja tarvittaessa tulee poistaa huonokuntoiset, tulehdusta ylläpitävät hampaat. Ennen biologisten lääkkeiden aloitusta suositellaan suun mahdollisten tulehdusten asianmukaista hoitoa.

Suun terveyttä ja omahoidon onnistumista tukee hampaiston puhdistaminen mahdollisesta plakista ja hammaskivestä suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla (ks. «Ien- ja tukikudossairauksien hoito»10). Suun terveydenhoidon asiantuntijat auttavat tarvittaessa sopivien puhdistusvälineiden ja suunhoitotuotteiden valinnassa sekä käytön opastuksessa.

Hammasproteesien pitää istua hyvin suun limakalvojen haavaumien ehkäisemiseksi, ja proteesit onkin hyvä tarkistuttaa aika ajoin suun terveydenhoidossa.

Hammaslääkärin tulee informoida reumaa sairastavia mahdollisista reuman ja sen hoitoon käytettävien lääkkeiden aiheuttamista suuvaikutuksista (taulukko «Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen»11), niiden ehkäisystä ja haittojen lieventämisestä. Erityisesti tulee huomioida eri reumasairauksien ja -lääkkeiden aiheuttaman kuivan suun herkkyys sienitulehduksille ja yleisestikin suun ja hampaiston tulehduksille. Hammaslääkäri seuraa suun tulehdustilannetta sieniviljelyin ja määrää tarvittaessa paikallisen tai suun kautta otettavan sienilääkityksen (ks. «Suun sienitulehdukset»5).

Leukaniveltulehduksen aiheuttamien nivel- ja puremalihasoireiden lievittämiseksi voidaan lääkityksen tukena käyttää fysioterapiaa (liikeharjoitukset, hieronta; taulukko «Purentaelimistön oireita ja sairauksia»12) ja rentouttavaa purentakiskoa (kuva «Purentakisko»1).

Reumaa sairastava tulee ohjata asiantuntijan hoitoon jo sairauden varhaisvaiheessa. Kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon lääkärin, reumatologin, reumahoitajan, fysioterapeutin ja hammaslääkärin välillä on ensiarvoisen tärkeää. Vaikeimmista sairaustiloista kärsivät tulee ohjata keskussairaaloiden suu- ja leukasairauksien yksiköihin.

Tekonivelleikkausta (esim. lonkka, polvi, sormi) suunniteltaessa tulee tehdä suun ja hampaiden tutkimus mahdollisten hampaiden kiinnityskudossairauksien tai muiden suun alueella esiintyvien tulehdusten hoitamiseksi ennen leikkausta (ks. «Tekonivelet ja suun tulehdukset»13). On tärkeää, että suu pysyy tulehduksista vapaana myös leikkauksen jälkeen.

Erityispiirteitä reumaa sairastavien lasten asiantuntijahoidossa

Reumaa sairastavalla lapsella hammaslääkäri tutkii ja seuraa leukojen toimintaa ja kasvua säännöllisesti suun terveydenhuollon käyntien yhteydessä leukanivelen mahdollisen tulehduksen takia. Hän tunnustelee leukanivelen ja puremalihasten painoarkuutta ja kuuntelee mahdolliset niveläänet suuta avattaessa ja suljettaessa. Lisäksi hän mittaa leuan liikkeet suuta avattaessa ja liikutettaessa alaleukaa sivuille ja eteenpäin. Leukanivelistä otetaan röntgenkuva. Jos tarvitaan tarkempaa tutkimusta, leukanivelet tutkitaan kaiku- tai magneettikuvauksella.

Tulehtuneen leukanivelen paikallishoitoon käytetään kortisoni- (glukokortikoidi-) pistoksia. Leuan liikkeiden säilyttämiseksi ja purentalihasten vahvistamiseksi määrätään usein fysioterapiahoitoja niveltulehduksen rauhoituttua. Fysioterapeutti antaa myös ohjeita kotona tehtäviä liikeharjoituksia varten (taulukko «Purentaelimistön oireita ja sairauksia»12 ja «Purentaelimistön toimintahäiriöiden fysioterapeuttisia hoitomenetelmiä»14). Leukanivelten rauhoittamiseksi ja puremalihasten rentouttamiseksi hammaslääkäri saattaa määrätä purentakiskon (kuva «Purentakisko»1) käytettäväksi öisin.

Jos tulehdus leukanivelessä aiheuttaa muutoksia hampaiden purentasuhteissa (ks. «Purentavirheet»15), on oikomishoito tarpeen (ks. «Oikomishoito»16). Näin käy usein jo sairauden varhaisessa vaiheessa. Oikomishoidosta vastaava hammaslääkäri tekee hoitosuunnitelman joko terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa. Suun perushoito, kuten tarkastukset, ehkäisevä suun terveydenhoito ja paikkaushoito järjestetään terveyskeskuksessa.