Etusivu » Sukupuolitaudit ja suun terveys

Sukupuolitaudit ja suun terveys

Terve suu
19.12.2019
Sisko Honkala

Tippuri on gonokokin aiheuttama sukupuolitauti, joka siirtyy suuseksin välityksellä suun limakalvoille. Myös spirokeetan aiheuttama kuppa eli syfilis, klamydiabakteerin aiheuttama tulehdus, herpes- ja papilloomavirus sekä HI-virus voivat tarttua suuseksin välityksellä. Paras keino välttyä sukupuolitautien leviämiseltä sekä suuhun että muutenkin on vakituinen terve seksipartneri. Jos kuitenkin on tarvetta vaihtaa partneria usein, on syytä välttää suojaamatonta seksiä sekä suuseksiä.

Tippuri, kuppa ja klamydia

Tippuri-infektio suussa saattaa aiheuttaa limakalvoaftoja, ientulehdusta ja nielurisatulehduksen, joskin nämä ovat harvinaisia.

Kuppa ilmenee suun limakalvolla tyypillisenä ensihaavaumana. Myöhemmin suuhun saattaa ilmaantua pieniä, pyöreitä näppylöitä, jotka voivat muodostaa niin sanotun etananjälkihaavauman. Myöhäissyfilikselle tyypillinen muutos on kovassa kitalaessa oleva pehmeä kumimainen kudoskasvauma, joka saattaa muuttua krooniseksi haavaumaksi. Lisäksi syfilikseen voi liittyä kielitulehdus.

Klamydia-bakteeri lisääntyy huonosti suun limakalvolla, joten oireet voivat puuttua kokonaan. Lieviä oireita voi kuitenkin esiintyä. Niitä ovat esimerkiksi nielun punoitus tai imusolmukkeiden turvotus.

Tippuri, kuppa ja klamydia hoidetaan laajakirjoisilla mikrobilääkkeillä (antibiooteilla), jolloin myös suuoireet paranevat. Tautien leviämisen ehkäisemiseksi on tärkeää hoidattaa myös kumppani, jolta on saanut tartunnan.

Herpesvirus

Huuliherpestä aiheuttava virus (HSV-1) voi tarttua suuseksin välityksellä sukuelimiin ja sukuelinherpes (HSV-2) huuliin. Puolet tartunnoista tapahtuu oireettoman tai tartunnastaan tietämättömän partnerin välityksellä. Suussa virus voi aiheuttaa kirveleviä rakkuloita huulen limakalvoilla, suupielissä tai suuta ympäröivällä iholla (kuva «Huuliherpes eli yskänrokko rakkulavaiheessa»1). Herpesvirus tarttuu herkimmin rakkulavaiheessa.

Jos herpesrakkula on pieni, infektio paranee usein ilman hoitoa. Paranemisen nopeuttamiseksi ja viruksen lisääntymisen estämiseksi huulirokahtumaan voi sivellä asikoloviiria sisältävää emulsiovoidetta (ks. «Huuliherpes eli yskänrokko»1), jota saa apteekista ilman reseptiä. Jos herpesinfektio on raju tai se uusiutuu usein, hammaslääkäri tai lääkäri voi määrätä reseptillä asikloviiria tai valasikloviiria sisältävää lääkettä tabletteina suun kautta otettavaksi. Oireiden hävittyä virus jää kuitenkin piilevänä elimistöön ja tauti voi puhjeta uudelleen.

Papilloomavirus

Ihmisen papilloomavirus eli HPV (human papilloma virus) on yleinen virus; HPV-tyyppejä tunnetaan yli 200. Osa papilloomaviruksista aiheuttaa infektioita limakalvoilla ja osa iholla. Melkein kaikki saavat jonkin papilloomavirustartunnan elämänsä aikana. Lapsi voi saada virustartunnan äidiltään suuhun tai sukuelinten alueelle istukan tai synnytyskanavan kautta. Aikuisena krooninen HPV-infektio partnerin suussa lisää riskiä saada HPV-infektio omaan suuhunsa. Useimmiten HPV-infektio on oireeton tai muutokset ovat hyvänlaatuisia ja paranevat itsestään.

Suun limakalvoilla voi esiintyä HPV-tyyppejä, joita tavataan yleisimmin genitaalialueen limakalvoilla (HPV 6, 11, 16, 18, 31, 33, 42) tai iholla (HPV 2, 4, 7, 57). Papilloomavirus (HPV 6 ja 11) voi levitä suuhun sukuelimistä tai peräaukon seudulta suuseksin välityksellä sukupuolisesti aktiivisilla sekä HIV- ja AIDS-potilailla. Sen aiheuttama vaaleanpunainen epiteliaalinen kukkakaalimainen liikakasvu eli visvasyylä esiintyy yleisimmin kielessä, pehmeässä suulaessa, huulissa, suunpohjassa ja posken limakalvoilla.

HPV-tyypit 6 ja 11 voivat myös aiheuttaa yksittäisen ja hyvänlaatuisen kasvaimen (levyepiteeli papillooman), joka on väriltään vaaleanpunainen tai valkea. Tavallisemmin se esiintyy pehmeässä suulaessa, kielessä, nielussa tai kitakielekkeen alueella. Papilloomavirusten aiheuttamat suumuutokset saattavat lisätä riskiä suun alueen syöpien kehittymiselle, erityisesti nielussa ja kielen tyvessä.

Osa papilloomamuutoksista häviää itsestään. Helposti leviävät visvasyylät ja levyepiteeli papilloomat voidaan poistaa kirurgisesti. Visvasyyliä voidaan poistaa myös laserilla.

Tärkeämpää olisi kuitenkin ehkäistä tulehduksen saaminen. Kondomin käyttöä koskevan valistuksen lisäksi papilloomavirusta vastaan kehitetyn HPV-rokotteen toivotaan suojaavan infektioilta.

Kansallisen rokotusohjelman mukaisesti 10–12-vuotiaille tytöille suunnattu ihmisen papilloomavirusrokote (Cervarix®) kohdistuu HPV-tyyppeihin 16 ja 18. Se ehkäisee erityisesti kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita estämällä papilloomavirustartuntoja. Rokote antaa suojan myös HPV-tyyppien 31, 33, 34 ja 35 aiheuttamia infektioita vastaan, joista HPV-tyypit 31 ja 33 voivat esiintyä myös suun limakalvoilla. Toinen HPV-rokote (Gardasil 9®) on tarkoitettu ehkäisemään HPV-tyyppien 6, 11, 16, 18, 31, 33, 45, 52 ja 58 aiheuttamia infektioita. Näistä HPV-tyypistä neljää (6, 11, 31 ja 33) voi ilmetä suun limakalvoilla. Rokotetta voi ostaa lääkemääräyksellä apteekeista.

HIV-infektio

AIDS on HI-viruksen aiheuttama immuunipuutesairaus. HIV-infektio leviää suojaamattoman seksin välityksellä ja suonensisäisiä huumeita käyttävillä yhteisessä käytössä olevien ruiskujen ja neulojen välityksellä.

HIV-infektioon liittyviä suumuutoksia ovat suun sienitulehdukset (ks. «Suun sienitulehdukset»2), karvainen leukopatia (kielen selkä ja syrjät katteiset), nekrotisoiva ulseratiivinen parodontiitti, NUP (paikallinen tai yleistynyt bakteerien aiheuttama kivulias ja nopeasti etenevä haavainen hampaiden kiinnityskudossairaus) ja suulaessa tai yläleuan ikenissä oleva pahanlaatuinen herpesviruksen (tyyppi 8) aiheuttama kasvain eli Kaposin sarkooma.

NUP:ssa ikenet voivat vuotaa spontaanisti ja hampaiden kiinnityskudossäikeet, parodontaaliligamentit ja alveoliluu (ks. «Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)»3 ja kuva «Poskihampaan kiinnityskudokset»2) tuhoutua nopeasti. Jopa 90 % luisesta hampaiden kiinnityksestä voidaan menettää 12 viikon sairastamisen jälkeen; seurauksena on hampaiden menetys. Osa alveoliluusta voi mennä kuolioon, jos ientulehdusta ei hoideta. Kaposin sarkoomassa limakalvomuutokset ovat ensin punaisia tai sinipunervia läikkiä, jotka kehittyvät myöhemmin – toisinaan haavaisiksi – kyhmyiksi, jotka vaikeuttavat syömistä ja nielemistä.

HIV-infektioon voi liittyä myös molemminpuolinen korvanalussylkirauhasten suureneminen, joka voi johtaa lievään suun kuivumiseen (ks. «Kuiva suu»4). Lisäksi suulaessa voi esiintyä pieniä punaisia pilkkuja (petekkioita).

Omahoito

Hyvästä päivittäisestä suuhygieniasta (ks. «Hampaiden puhdistaminen»5 ja «Hampaiden välipintojen puhdistus»6) tulee huolehtia tulehdusoireiden lievittämiseksi. NUP:n kotihoidoksi suositellaan akuutissa vaiheessa lämminvesihuuhteluja tai huuhteluja 1,5-prosenttisella vetyperoksidilla noin tunnin välein. Lämminvesihuuhtelu lievittää myös Kaposin sarkooman oireita. Suun sienitulehdusten ehkäisyyn ja hoitoon käytettäviä lääkkeitä käsitellään artikkelissa «Suun sienitulehdukset»2.

Asiantuntijahoito

HIV-positiiviseksi todetut henkilöt hoidetaan yleensä kolmen lääkkeen yhdistelmähoidolla, joka toteutetaan sisätautien klinikoilla. Lääkkeiden avulla voidaan ehkäistä taudin etenemistä AIDS-vaiheeseen, mutta sitä ei voida parantaa. Tehokas säännöllinen lääkehoito voi ehkäistä HIV-infektion tartunnan äidiltä sikiöön ja ihon lävistävissä pistotapaturmissa.

Osa HIV-yhdistelmälääkkeistä saattaa aiheuttaa haavaumia suun limakalvoilla. Kaposin sarkooman hoidossa käytetään antrasykliinia, joka kuuluu syöpälääkkeinä käytettäviin mikrobilääkkeisiin. Jos se ei tehoa, käytetään solunsalpaajista paklitakselia. Sen haittavaikutuksena voi ilmetä kipua ja haavaumia suussa, huulien, suun limakalvojen, kielen tai nielun turvotusta sekä suun kuivumista ja nielemisvaikeuksia.

Nekrotisoivan ulseratiivisen parodontiitin perushoito on plakin ja hammaskiven poisto ja juurenpintojen silotus (ks. «Ien- ja tukikudossairauksien hoito»7) suun terveydenhuollon vastaanotolla. Siellä ohjataan myös suun omahoito potilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. NUP:n akuutin vaiheen aikana pahoissa tapauksissa ja yleisoireiden ilmaantuessa määrätään mikrobilääkitys. Kiinnityskudosten tilannetta on seurattava noin 3 kuukauden välein ja toistettava tarvittaessa plakin ja hammaskiven poisto ja juurenpintojen silotus.