Etusivu » Suun terveyttä uhkaavia tekijöitä

Suun terveyttä uhkaavia tekijöitä

Terve suu
10.6.2015
Helinä Keskinen

Suun terveyttä uhkaavia tapoja

Kansanterveyslaitoksen raportin (2008) mukaan pienten lasten ruokavalio heikkeni heidän siirtyessään syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. 2-vuotiaasta lähtien lisääntyi sokeripitoisten mehujuomien, suklaan ja makeisten kulutus. Kodin ulkopuolella hoidettujen lasten ruokavalio oli arkisin monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosituksia verrattuna kotona hoidettuihin lapsiin. Ns. epäterveellisiä elintarvikkeita käytetään viikonloppuisin enemmän kuin arkisin.

Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista alle puolet ja tytöistä runsas puolet harjaa hampaansa suositusten mukaisesti kaksi kertaa päivässä. Lukiolaispojista noin puolet ja tytöistä kolme neljästä harjaa hampaansa suositusten mukaisesti. Sen sijaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien harjaustottumuksissa on paljon parannettavaa: pojista kaksi kertaa päivässä harjaa alle kolmasosa ja tytöistä vähän yli puolet. Koululaisten harjaustottumukset ovat hiukan parantuneet vuoden 2011 kyselystä. Kaikenikäisillä suomalaisilla suuhygieniasta huolehtiminen on kuitenkin puutteellista; moni harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä.

Alakoululaiset syövät yleensä koulupäivinä aamupalan sekä koulussa tarjottavan lounaan. Yläkoululaisista vain joka toinen syö aamupalan ja koululounaan syö kaksi kolmesta, mutta heistäkin moni syö vain osan siitä. Koululaiset syövät makeisia ja juovat makeita ja happamia juomia usein.

Energiajuomien käyttö on lisääntynyt. Kokonaisuutena suomalaisten ruokailutavat ovat muuttuneet jatkuvan syömisen, napostelun, suuntaan. Samalla yhteiset ateriat koko perheen kesken ovat vähentyneet.

Tupakan ja alkoholin käyttö alkaa jo peruskouluiässä. Kouluterveyskyselyn (2013) mukaan 14–16-vuotiaista tupakoi päivittäin 13 %, lukiolaisista hiukan harvempi ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 36 %. Alkoholia ainakin kerran viikossa ilmoitti käyttävänsä 14–16-vuotiaista 5 %, lukiolaisista 8 % ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 18 %. Saman kyselyn mukaan tupakointi ja alkoholin käyttö ovat viime vuosina hiukan vähentyneet, mutta nuuskan käyttö on lisääntynyt.

Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan aikuisista noin joka viides tupakoi päivittäin. Alkoholin käytön tiheys ja käyttömäärät vaihtelevat, raittiita on noin 10 % aikuisista. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt, erityisesti miehillä. Raittiiden osuus miehistä on pysynyt samalla tasolla, mutta yli 45-vuotiaista naisista raittiiden osuus on pienentynyt.

Tavat ja tottumukset – haaste suun terveydelle

Tavat ja tottumukset vaikuttavat merkitsevästi suun terveyteen. Omilla tavoilla voi vahvistaa ja ylläpitää suun terveyttä, mutta niillä voi myös lyhyessä ajassa aiheuttaa suun sairauksia, jopa tuhota suun terveyden.

Suun terveyttä uhkaavat monet vaaratekijät. Ne voivat liittyä hampaiden puhkeamiseen, ikään, elämäntilanteisiin ja niiden muutoksiin, sairauksiin, lääkkeiden käyttöön, tottumuksiin tai harrastuksiin.

Suun terveyteen edullisesti tai haitallisesti vaikuttavat asiat ovat erilaisia eri ikäisillä. Lapsilla ja nuorilla erityisen haasteellinen on hampaiden puhkeamisvaihe, jonka aikana voi tapahtua nopeaa hampaiden reikiintymistä (ks. «Karies alle kouluikäisillä lapsilla»1, «Koululaisten suun terveyden uhkatekijöitä»2 ja «Karies (hampaan reikiintyminen)»3), jos omahoito ei ole kunnossa. Aikuisilla reikiintymistä tapahtuu hitaammin kuin lapsilla. Heillä suuremman ongelman muodostavat kiinnityskudossairaudet (ks. «Ientulehdus (gingiviitti)»4 ja «Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)»5). Kiinnityskudossairauksien kehittymiseen vaikuttavat suun puhdistustottumukset.

Monet sairaudet (taulukko «Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen»6) tai niiden lääkitykset (taulukko «Suun terveyden yhteys yleissairauksiin»7) heikentävät suun terveyttä syljen erityksen vähenemisen vuoksi. Kuiva suu (ks. «Kuiva suu»8) on aina huomioitava oire, ja siitä on tärkeää mainita suun tarkastusten ja hoidon yhteydessä.

Uudet tilanteet edellyttävät uusia tietoja ja taitoja

On hyvä tietää, miten eri tilanteet vaikuttavat omaan tai läheisen suun terveyteen ja miten tulee toimia, että sairastumisvaarasta selviäisi ilman palautumattomia suun ja hampaiston muutoksia.

Oma suu tai läheisen, esimerkiksi oman lapsen (ks. luku 6), suu on mahdollista pitää terveenä, kun omahoitoon tarvittavat tiedot ovat ajan tasalla. Tietoja on syytä tarkistaa uudessa tilanteessa, esimerkiksi lapsen syntyessä, jonkin sairauden ilmetessä tai uuden lääkityksen alkaessa (ks. luku 17).

Haasteita suun terveydelle voivat olla esimerkiksi sokerittomat tuotteet, joiden luulee olevan täysin turvallisia napostelutuotteita (ks. «Ravinnon sokerit ja suun terveys»9 ja «Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio»10). Suun terveyttä voivat uhata myös suun alueen lävistykset (kuva «Alahuulen lävistys»1).

Uusi harrastus voi olla haaste, sillä siihen voi liittyä suun alueen tapaturmavaara (ks. luku 16), ainakin opetteluvaiheessa. Erityisesti lapsilla ja nuorilla suun alueen tapaturmat ovat melko yleisiä. Myös uusi elämäntilanne on aina huomioitava, kuten päivähoitopaikan tai koulun vaihto tai sairastuminen pitkäaikaissairauteen.

Tupakka (ks. «Tupakoinnin vaikutukset suun terveyteen»11), alkoholi (ks. «Alkoholin vaikutukset suun terveyteen»12) sekä huumeet (ks. «Muut päihteet ja suun terveys»13) vaikuttavat suun terveyteen haitallisesti. Haitat korostuvat erityisesti nuorilla, joilla hampaiden kalkkeutuminen on vielä kesken.