Etusivu » Suun terveyttä uhkaavia tekijöitä

Suun terveyttä uhkaavia tekijöitä

Terve suu
19.12.2019
Helena Heikka

Suun terveyttä uhkaavia tapoja

Kansanterveyslaitoksen raportin (2008) mukaan pienten lasten ruokavalio heikkeni heidän siirtyessään syömään samaa ruokaa muun perheen kanssa. 2-vuotiaasta lähtien lisääntyi sokeripitoisten mehujuomien, suklaan ja makeisten kulutus. Kodin ulkopuolella hoidettujen lasten ruokavalio oli arkisin monipuolinen ja lähempänä ravitsemussuosituksia verrattuna kotona hoidettuihin lapsiin. Ns. epäterveellisiä elintarvikkeita käytetään viikonloppuisin enemmän kuin arkisin.

Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan peruskoulun 8. ja 9. luokan pojista alle puolet (48 %) ja tytöistä kaksi kolmesta harjaa hampaansa suositusten mukaisesti kaksi kertaa päivässä. Lukiolaispojista yli puolet ja tytöistä kolme neljästä harjaa hampaansa suositusten mukaisesti. Sen sijaan ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien harjaustottumuksissa on paljon parannettavaa: hampaansa harjaa kaksi kertaa päivässä pojista noin kolmasosa ja tytöistä kolme viidestä. Koululaisten harjaustottumukset ovat hiukan parantuneet aiempien vuosien kyselyihin verrattuna. Kaikenikäisillä suomalaisilla suuhygieniasta huolehtiminen on kuitenkin puutteellista; moni harjaa hampaansa harvemmin kuin kaksi kertaa päivässä.

Alakoululaiset syövät yleensä koulupäivinä aamupalan sekä koulussa tarjottavan lounaan. Yläkoululaisista vain joka toinen (59 %) syö aamupalan ja koululounaan syö kaksi kolmesta, mutta heistäkin moni syö vain osan siitä. Sekä aamupalan että koululounaan syöminen on heillä vähentynyt. Koululaiset syövät makeisia ja juovat makeita ja happamia juomia usein.

Energiajuomien käyttö on lisääntynyt. Kokonaisuutena suomalaisten ruokailutavat ovat muuttuneet jatkuvan syömisen, napostelun, suuntaan. Samalla yhteiset ateriat koko perheen kesken ovat vähentyneet.

Tupakointi ja alkoholinkäyttö alkaa jo peruskouluiässä. Kouluterveyskyselyn (2019) mukaan 14–16-vuotiaista tupakoi päivittäin 6 %, lukiolaisista hiukan harvempi ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 19 %. Tupakointi on vähentynyt aiempiin kyselyihin verrattuna kaikissa opiskelijaryhmissä. Suurin muutos (59 %:n väheneminen 10 vuodessa) havaittiin ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien keskuudessa. Heidän nuuskan käyttönsä on kuitenkin lisääntynyt; pojista 20 % ja tytöistä 7 % käytti nuuskaa vuonna 2019. Terveys 2011 -tutkimuksen mukaan aikuisista noin joka viides tupakoi päivittäin. Vuodesta 2000 vuoteen 2011 päivittäin tupakoivien määrä on vähentynyt. Näin on erityisesti miesten kohdalla.

Alkoholia ainakin kerran viikossa ilmoitti käyttävänsä 14–16-vuotiaista 4 %, lukiolaisista 6 % ja ammatillisten oppilaitosten oppilaista 13 %. Alkoholin käyttö on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut tasaisesti, mutta vuosien 2015 ja 2017 kyselyjen välillä havaittiin kulutuksessa lievää nousua, joka kääntyi laskuun uudelleen vuonna 2019. Vuoden 2019 Kouluterveyskyselyn mukaan raittiita on 61 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista (tytöt useammin kuin pojat), lukiolaisista joka kolmas (tytöt hieman useammin kuin pojat) ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista joka neljäs (pojat hieman useammin kuin tytöt).

Aikuisten alkoholinkäytön tiheys ja käyttömäärät vaihtelevat. Raittiita on noin 13 % miehistä ja 18 % naisista. Raittiiden miesten osuus on pysynyt samalla tasolla (kasvanut hiukan ikäihmisillä), mutta yli 45-vuotiaiden naisten raittiiden osuus on pienentynyt kaikissa ikäryhmissä. Raittiiden ikäihmisten (yli 75-vuotiaiden) osuus on huomattavasti suurempi kuin muussa aikuisväestössä; miehistä joka kolmas ja naisista puolet on raittiita.

Tavat ja tottumukset – haaste suun terveydelle

Tavat ja tottumukset vaikuttavat merkitsevästi suun terveyteen. Omilla tavoilla voi vahvistaa ja ylläpitää suun terveyttä, mutta niillä voi myös lyhyessä ajassa aiheuttaa erilaisia suun sairauksia, jopa tuhota suun terveyden.

Suun terveyttä uhkaavat monet vaaratekijät. Ne voivat liittyä hampaiden puhkeamiseen, ikään, elämäntilanteisiin ja niiden muutoksiin, sairauksiin, lääkkeiden käyttöön, tottumuksiin tai harrastuksiin.

Suun terveyteen edullisesti tai haitallisesti vaikuttavat asiat ovat erilaisia eri ikäisillä. Lapsilla ja nuorilla erityisen haasteellinen on hampaiden puhkeamisvaihe, jonka aikana hampaat voivat reikiintyä nopeasti (ks. «Hampaiden reikiintyminen alle kouluikäisillä lapsilla»1, «Koululaisten suun terveyden uhkatekijöitä»2 ja «Karies (hampaan reikiintyminen)»3), jos omahoito ei ole kunnossa. Aikuisten hampaiden reikiintyminen on hitaampaa kuin lapsilla. Heillä suuremman ongelman muodostavat kiinnityskudossairaudet (ks. «Ientulehdus (gingiviitti)»4 ja «Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)»5). Niiden kehittymiseen vaikuttavat suun puhdistustavat.

Monet sairaudet (taulukko «Suun terveyden yhteys pitkäaikaissairauksiin»6) tai niiden lääkitykset (taulukko «Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen»7) heikentävät suun terveyttä syljen erityksen vähenemisen vuoksi. Kuiva suu (ks. «Kuiva suu»8) on aina huomioitava oire, ja siitä on tärkeää mainita suun tarkastusten ja hoidon yhteydessä.

Uudet tilanteet edellyttävät uusia tietoja ja taitoja

On hyvä tietää, miten eri tilanteet vaikuttavat omaan tai läheisen suun terveyteen ja miten tulee toimia, jotta sairastumisvaarasta selviäisi ilman palautumattomia muutoksia suussa ja hampaistossa.

Oma suu tai läheisen, esimerkiksi oman lapsen (ks. luku 7), suu on mahdollista pitää terveenä, kun omahoitoon tarvittavat tiedot ovat ajan tasalla. Tietoja on syytä tarkistaa uudessa tilanteessa, esimerkiksi lapsen syntyessä, jonkin sairauden ilmetessä tai uuden lääkityksen alkaessa (ks. luku 15).

Haasteita suun terveydelle voivat olla esimerkiksi sokerittomat tuotteet, joiden luulee olevan täysin turvallisia napostelutuotteita (ks. «Ravinnon sokerit ja suun terveys»9 ja «Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio»10). Suun terveyttä voivat uhata myös suun alueen lävistykset (kuva «Alahuulen lävistys»1).

Uusi harrastus voi olla haaste, sillä siihen voi liittyä suun alueen tapaturmavaara (ks. luku 14), ainakin opetteluvaiheessa. Erityisesti lapsilla ja nuorilla suun alueen tapaturmat ovat melko yleisiä. Myös uusi elämäntilanne on aina huomioitava, kuten päivähoitopaikan tai koulun vaihto tai sairastuminen pitkäaikaissairauteen.

Tupakka (ks. «Tupakoinnin vaikutukset suun terveyteen»11), alkoholi (ks. «Alkoholin vaikutukset suun terveyteen»12) sekä huumeet (ks. «Muut päihteet ja suun terveys»13) vaikuttavat suun terveyteen haitallisesti. Haitat korostuvat erityisesti nuorilla, joilla hampaiden kalkkeutuminen on vielä kesken.