Etusivu » Ruokavalio ja diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet

Ruokavalio ja diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet

Väriä ja voimaa
1.5.2015
Eliina Aro, Liisa Heinonen ja Eija Ruuskanen

Voiko diabetesta ehkäistä syömällä terveellisesti?

Tutkimusten valossa näyttää siltä, että ruokavaliolla on mahdollista ehkäistä tyypin 2 diabetesta tai ainakin siirtää sen puhkeamista myöhemmäksi. Niiden, joilla on vahva perinnöllinen alttius sairastua tyypin 2 diabetekseen, kannattaa siis kiinnittää huomiota ruokatottumuksiinsa. Tyypin 2 diabetekseen sairastumisriskiä lisääviä, viime vuosina tapahtuneita ruokatottumusten muutoksia ovat kovan rasvan käytön lisääntyminen ja rukiin käytön vähentyminen.

Tyypin 1 diabetesta ei toistaiseksi pystytä ehkäisemään, koska ei tiedetä tarkasti, mitkä tekijät käynnistävät sairauden puhkeamiseen johtavan tapahtumaketjun elimistössä. Käynnissä on rokote- ja muita tutkimuksia, joissa ehkäisykeinoja etsitään.

Normaali paino suojaa tyypin 2 diabetekselta

Tyypin 2 diabetes kehittyy pitkän ajan kuluessa. Elimistössä tapahtuu monia muutoksia ennen kuin ensimmäiset oireet ilmaantuvat. Tyypin 2 diabeteksen ehkäisemisessä tärkeintä on estää liikakilojen kertyminen. Tyypin 2 diabetes voi jäädä puhkeamatta altistavasta perimästä huolimatta, jos paino pysyy normaalina.

Tilanne ei ole toivoton silloinkaan, kun on jo liikapainoa. Muutaman kilon painonpudotus tai elintapojen korjaus riittää ehkäisemään tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen tai siirtämään sitä myöhemmäksi, vaikka ihmisen riski sairastua olisi suurentunut.

Ehkäisytutkimuksen tuloksia

Elintapojen muutoksen ja pienenkin painonpudotuksen merkityksen diabeteksen ehkäisyssä osoitti muun muassa suomalainen tutkimus DPS (Diabetes Prevention Study). Tutkimuksessa asetettiin viisi tavoitetta: 1) painoindeksi alle 25 tai vähintään viiden prosentin painonpudotus lähtöpainosta, 2) rasvan saanti alle 30 prosenttia päivän kokonaisenergiasta, 3) eläinrasvojen (kovan, tyydyttyneen rasvan) osuus kokonaisrasvamäärästä alle 30 prosenttia, 4) kuidun määrä yli 15 grammaa tuhatta kilokaloria kohti ja 5) liikuntaa yli neljä tuntia viikossa. Ruokaan liittyvät tavoitteet vastasivat kaikille suomalaisille annettuja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksia.

Diabetekseen sairastuneiden määrä oli vahvasti yhteydessä siihen, kuinka monta tavoitetta oli saavutettu. Neljä tai viisi tavoitetta saavuttaneista koehenkilöistä yksikään ei sairastunut ensimmäisen vuoden aikana. Niiden paino putosi eniten, jotka saavuttivat rasvan määrään ja kuituun liittyvät tavoitteet. Heillä oli myös pienin vaara sairastua diabetekseen.

Terveydenhuollossa annetulla neuvonnalla oli suuri merkitys. Niistä, jotka saivat tehostettua ohjausta terveellisiin elintapoihin, sairastui ensimmäisen vuoden aikana huomattavasti harvempi kuin niistä, jotka saivat tavallista ohjausta. Tehostetun ohjauksen ryhmässä sairastuneita oli vajaan neljän vuoden tutkimusaikana 58 prosenttia vähemmän kuin tavallisen ohjauksen ryhmässä. Ero säilyi, tosin hieman pienempänä, useiden vuosien ajan ja näkyi selvästi vielä seitsemän vuoden kuluttua.

Omat vaikutusmahdollisuudet

Tyypin 2 diabeteksen välttää parhaiten syömällä laadultaan suosituksen mukaista ruokaa ja pitämällä ruokamäärän sellaisena, että paino pysyy normaalilukemissa. Itämeren ruokakolmio havainnollistaa tällaisen ruokavalion koostamista (ks. «Itämeren ruokavalio – Välimeren ruokavalio Pohjolan malliin»1). Säännöllinen liikunta auttaa painonhallinnassa.

Tehotoimiin on syytä ryhtyä, jos todetaan yksikin metabolisen oireyhtymän (MBO) osatekijöistä. Tämän aineenvaihduntahäiriön osatekijöitä ovat vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt ja verensokerin nousu. Tilanteeseen kannattaa puuttua aktiivisesti, vaikka verensokeri ei vielä olisikaan noussut merkittävästi.