Etusivu » Sydämen rytmihäiriöt lapsella

Sydämen rytmihäiriöt lapsella

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Normaali syke

Sydämen keskimääräinen lyöntitiheys pienellä lapsella on noin 100–125/min, koululaisella 80–90/min ja nuorilla 60–70/min. Lyöntitiheys kuitenkin vaihtelee suuresti. Niinpä alle vuoden ikäisellä syke voi esimerkiksi itkiessä tai kuumeessa olla välillä 80–170/min ilman, että kyse on rytmihäiriöstä. Kouluikäiselläkin syke voi rasituksessa nousta tasolle 200/min. Tiheä rytmi ani harvoin merkitsee ongelmia.

Sykkeen muutokset

On hyvä muistaa, että lapsella sydämen syke ei ole täysin säännöllinen, vaan vaihtelee hengityksen tahdissa. Näin ollen epäsäännöllinen syke on tavallinen löydös eikä yleensä edellytä lääkärissäkäyntiä. Yksittäiset sydämen kammion lisälyönnit ovat vaarattomia. Jos lisälyöntejä tulee kuitenkin sarjoina ja erityisesti jos lapsi valittelee sydäntuntemuksia, lääkäriin on hyvä hakeutua.

Harvinainen lasten ja aikuisten sydämen johtumishäiriö on ns. pitkä QT -oireyhtymä, joka on usein perinnöllinen ja voi pahimmillaan aiheuttaa äkkikuoleman. Hiljattain tehty suomalaistutkimus kuitenkin osoitti, että kyseinen vika ani harvoin aiheuttaa lapsuudessa ongelmia.

Tiheälyöntisyyskohtaus

Tärkein lasten rytmihäiriö on eteisperäinen nopealyöntisyyskohtaus eli SVT. Tällöin sydämen rytmi levossa kiihtyy tasolle 200–250/min ja jatkuu samanlaisena muutamasta sekunnista useisiin tunteihin. Pitkittyessään kohtaus voi johtaa muutamassa tunnissa sydämen vajaatoimintaan ja yleisvoinnin huononemiseen, ja niinpä yli tunnin kestävä tiheälyöntisyys edellyttää lääkäriin hakeutumista. Nopealyöntisyyskohtaus on harvinainen ja sairaalassa hyvin hoidettavissa. Sen taustalta voi löytyä pysyvämpi rytmihäiriöongelma, joka edellyttää tarkempaa tutkimista ja hoitoa. Tällainen rytmihäiriö on ns. WPW-oireyhtymä, jossa sydämen eteisistä kammioihin kulkeva johtorata toimii poikkeavasti. Useimmat lapset ja aikuiset, joilla on WPW, voivat hyvin. Se voi kuitenkin altistaa tiheälyöntisyyskohtaukselle. Ongelman hoidoksi määrätään sykettä hillitsevä lääkitys. Jos lapsella tästä huolimatta esiintyy tiheälyöntisyyskohtauksia, voidaan poikkeava johtorata "polttaa" sydänkatetrisaatiossa.

Yksittäiset lisälyönnit

Niin aikuisilla kuin lapsillakin esiintyy yksittäisiä ”ylimääräisiä” sydämen supistumisia. Poikkeavuus voi olla peräisin sydämen eteisestä tai kammioista. Lapsi tai nuori tuntee, että sydämen lyönti jää väliin. Yleensä kyse on siitä, että poikkeava lyönti tulee normaalia aiemmin ja sitä seuraava lyönti hieman viivästyneenä ja voimakkaampana. Tämä lyönti aiheuttaa tuntemuksen sydämen ”muljahtamisesta”. Yksittäiset poikkeavat lyönnit ovat hyvin tavallisia ja vaarattomia. Epäselvissä tilanteissa voidaan tehdä tarkempi sydäntutkimus, kuten vuorokauden mittainen rytmin rekisteröinti, joka luotettavasti paljastaa mahdolliset ongelmat.

Milloin hoitoon

Valtaosa lapsilla esiintyvistä sydämen rytmin poikkeavuuksista on hyvänlaatuisia. Niitä selvitellään useimmiten avohoidossa lasta haastattelemalla, sydäntä kuuntelemalla ja EKG:n avulla, eikä jatkotoimenpiteitä tarvita. Mikäli lapsen tai nuoren voinnissa on havaittavissa muutoksia (hikoilua, väsymystä, tajunnanhäiriöitä), tulee luonnollisesti hakeutua saman tien tutkimuksiin. ”Sydäntuntemukset” voivat etenkin nuorilla aiheuttaa murhetta, ja tällöinkin on tilanne syytä varmistaa lääkärikäynnillä.

Käytettyjä lähteitä

Jokinen E. Rytmihäiriöt. Kirjassa: Rajantie J, Heikinheimo M, Renko M (toim.). Lastentaudit. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 421-424.

Koponen M, Marjamaa A, Hiippala A, ym. Suomalaisten pitkä QT -oireyhtymää sairastavien lasten ennuste on hyvä. Duodecim 2015;131(17):1613-4 «/xmedia/duo/duo12424.pdf»1

Poutanen T, Hiippala A, Happonen JM. Lasten rytmihäiriöt. Suomen Lääkärilehti 2010;65(19):1705-11.