Etusivu » Lääkärikirja Duodecim » Talipunkki

Talipunkki

Lääkärikirja Duodecim
7.1.2013
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Talipunkkeja jokaisella

Talipunkit (Demodex) kuuluvat muiden punkkien tavoin hämähäkkieläimiin. Ihmisen talirauhasissa ja niiden tiehyissä elää kahdenlaisia talipunkkeja, D. folliculorum päänahassa, kulmakaarissa ja silmäripsien karvatupissa ja D. brevis kasvoissa ja muilla rasvaisilla ihoalueilla, kuten genitaalialueilla ja pakaroissa. Sitä on tavattu myös kulmakaarista ja silmäripsistä ja päänahasta. D. folliculorum on matomainen, pituudeltaan 0,3–0,4 mm (ks. kuva «Talipunkki»1). Sitä ei huomaa paljain silmin. D. brevis on vielä lyhyempi, vain 0,1–0,2 mm (brevis = lyhyt).

Talipunkkeja ei ole juuri koskaan lapsilla, sillä heidän talirauhasensahan eivät eritä talia ennen kuin vasta esipuberteetista, siis 8–10 ikävuodesta lähtien. Talipunkkien yleisyys kasvaa sen jälkeen niin, että jo keski-iässä niitä lienee jokaisella. Punkit siirtyvät henkilöstä toiseen tarttumalla. Niiden yleisyyden takia tartuntaa on ilmeisesti mahdotonta välttää.

Karvaisilla eläimillä on omat punkkinsa, jotka eivät tartu ihmiseen, eikä ihmistalipunkki tartu eläimeen.

Talipunkki elää pari viikkoa

Talipunkin elinkaarta ei tunneta tarkkaan. Sen on arvioitu olevan 2–3 viikkoa, josta noin viikon ajan se elää sukukypsänä aikuisena. Punkkeja voi yhdessä talirauhasen ja karvatupen muodostamassa kokonaisuudessa olla jopa muutama kymmenen. Ne syövät talia ja talirauhasesta ja karvatupesta irtoavia kuolleita soluja ja kuolevat lopulta elinsijoilleen. Niiden jäänteet sekoittuvat taliin.

Talipunkki on yleensä harmiton seuralainen

Pitäisikö meidän olla huolissamme talipunkkien takia? Ei, sillä ne kuuluvat ihon normaaliflooraan, jonka pääosan muodostavat bakteerit ja hiivat ja jotka eivät aiheuta harmia juuri koskaan.

Jotkut hiustenhoitoalalla toimivat yritykset ja henkilöt ovat tehneet talipunkeista mörköjä, jotka täytyy poistaa keinolla tai toisella. Talipunkkien häätämiseksi on suositeltu syyhypunkkien hoitoon tarkoitettua permetriinisampoota, vaikka käsittelyn tehosta ei ole mitään näyttöä. Talipunkkien häätöön on suositeltu myös muita hoitoja ja ruokavalioita, mutta niidenkään hyödyllisyydestä ei ole näyttöä.

Ruusufinnissä (ks. «Ruusufinni»1) talipunkit lisääntyvät 5–6 kertaisesti normaali-ihoon verrattuna, mutta ne yleensä rauhoittavat ruusufinnitulehdusta eivätkä pahenna sitä. Tosin punkkeja on joskus niin paljon, että niiden on päätelty lisäävän märkäpäiden lukumäärää. Silloinkin useimmiten riittää hoidoksi se, että ruusufinni hoidetaan asiallisesti, jolloin punkkien määrä vähentyy tavanomaiselle tasolleen.

Myös silmäripsien karvatupissa voi olla niin paljon talipunkkeja, että luomen reuna tulehtuu. Punkinhäätöaineita ei senkään hoitoon yleensä tarvita. Parannettu hygienia riittää useimmiten, mutta tarvittaessa lääkäri voi kirjoittaa reseptin ivermektiinistä, jota käytetään syyhypunkkilääkkeenä.

Talipunkkiallergia on mahdollista?

Kun pölypunkille, syyhypunkille ja muillekin hämähäkkieläimille voi tulla allergiseksi, on kysytty aiheellisesti, voiko talipunkillekin herkistyä. Iho- tai verikoetta talipunkkiallergian toteamiseksi ei ole, mutta ihokoepaloissa on nähty viitteitä siitä, että sellainen on mahdollista ainakin ruusufinnissä. Talipunkkiallergian yleisyydestä ja merkityksestä ei kuitenkaan ole käsitystä.

Käytettyjä lähteitä

Lacey N, Ní Raghallaigh S, Powell FC. Demodex mites--commensals, parasites or mutualistic organisms? Dermatology 2011;222(2):128-30. «PMID: 21228556»PubMed

Zhao YE, Guo N, Xun M ym. Sociodemographic characteristics and risk factor analysis of Demodex infestation (Acari: Demodicidae). J Zhejiang Univ Sci B 2011;12(12):998-1007. «PMID: 22135149»PubMed

Casas C, Paul C, Lahfa M ym. Quantification of Demodex folliculorum by PCR in rosacea and its relationship to skin innate immune activation. Exp Dermatol 2012;21(12):906-10. «PMID: 23171449»PubMed