Etusivu » Lääkärikirja Duodecim » Akromegalia

Akromegalia

Lääkärikirja Duodecim
19.11.2018
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Akromegalia johtuu aivolisäkkeen kasvaimen aiheuttamasta kasvuhormonin liikaerityksestä. Latinan kielestä tullut sana akromegalia on suomeksi 'jättikärkisyys'. Sairaus on harvinainen, Suomessa se todetaan noin 20 potilaalla vuosittain. Yleisin sairastumisikä on 40–50 vuotta, mutta sairaus voi ilmaantua missä iässä tahansa. Akromegaliaa on yhtä paljon naisilla ja miehillä.

Akromegalian syyt

Aivolisäke on pieni hormoneja erittävä rauhanen keskellä päätä aivojen alla (ks. kuva «Aivolisäke»1). Yksi sen tuottamista hormoneista on kasvuhormoni. Akromegalia syntyy, kun aivolisäkkeeseen muodostuu rauhaskasvain, jonka solut tuottavat ylimäärin kasvuhormonia. Syytä rauhaskasvaimen syntyyn ei tiedetä.

Akromegalian oireet

Akromegalian oireet ja kehon muutokset johtuvat kasvuhormonin liikavaikutuksesta. Aikuisella "kärkijäsenet" eli kämmenet, jalat ja kasvoissa leuka, nenä ja kulmakaaret kasvavat hitaasti vuosien mittaan. Pitkälle kehittyneessä akromegaliassa kasvojen piirteet muuttuvat. Luonteenomainen muutos on leuan jykevöityminen ja pidentyminen.

Muita oireita ovat nivelsäryt, hikoilu, kuorsaaminen ja usein päänsärky. Verenpaine on yleensä koholla, ja monille kehittyy diabetes. Naisilla voi kehittyä sukupuolista haluttomuutta ja kuukautisten poisjäämistä. Oireet ja ulkonäön muutokset kehittyvät hyvin hitaasti kuukausien ja vuosien kuluessa.

Kasvuikäisillä lapsilla oireet ovat muuten samanlaisia, mutta kärkijäsenten kasvun sijasta pituuskasvu kiihtyy. Jos tilaa ei hoideta, seurauksena on jättikasvuisuus.

Akromegalian toteaminen

Kun syntyy epäily akromegaliasta, verestä määritetään kasvuhormonin ja muiden hormonien pitoisuuksia. Kasvuhormonin liikatuotto varmistetaan mittaamalla sen pitoisuuksia verestä sokerirasituskokeen aikana. Kasvaimen koko ja sijainti saadaan selville pään magneettitutkimuksella.

Akromegalian hoito

Akromegalian ensisijainen hoito on aivolisäkkeen kasvaimen poisto leikkauksella. Leikkaus tehdään tavallisesti nenän kautta tähystysleikkauksena. Valtaosalla potilaita kasvuhormonin erittyminen aivolisäkkeestä normaalistuu leikkauksella. Hyvä tulos saadaan varmimmin, kun kasvain on kooltaan alle yhden senttimetrin.

Suurissa kasvaimissa leikkaus ei aina kokonaan lopeta kasvuhormonin liikatuotantoa. Tällöin sen määrää voidaan vähentää lääkkeillä. Käytettävissä on kahdenlaisia lääkkeitä. Somatostatiineja otetaan pistoksina kerran kuukaudessa. Tabletteja käytetään kerran viikossa (kabergoliini) tai päivittäin (bromokriptiini). Lääkkeet valitaan yksilöllisesti niiden tehon perusteella. Joskus tarvitaan sekä pistoksia että tabletteja.

Noin kolmasosalle leikatuista kehittyy aivolisäkkeen muiden hormonien tuotannon häiriöitä (ks. «Aivolisäkkeen vajaatoiminta (hypopituitarismi)»1).

Lisää tietoa akromegaliasta

Ks. Suomen Endokrinologiyhdistyksen artikkeli Akromegalia.

Käytettyjä lähteitä

Kauppinen-Mäkelin R. Akromegalia. Kirjassa Välimäki, Sane, Dunkel (toim.). Endokrinologia. Kustannus Oy Duodecim 2009, s.113–199.

Ritvonen E, Schalin-Jäntti C. Akromegalia - oireista varhaiseen diagnoosiin. Suomen Lääkärilehti 2015;70:3447-3451.