Etusivu » Ylävatsavaivat (dyspepsia)

Ylävatsavaivat (dyspepsia)

Lääkärikirja Duodecim
10.7.2020
yleislääketieteen erikoislääkäri Satu Tunturi

Keskeistä

  • Tyypillisiä ylävatsavaivoja ovat aterian jälkeen ilmaantuva poikkeava täyteläisyyden tunne, ylävatsan turvottelu, röyhtäily, ylävatsakipu ja polttelu. Myös pahoinvointia ja jopa oksentelua voi esiintyä.
  • Ylävatsavaivojen taustalla voi olla useita elimellisiä ja hoidettavia sairauksia, tai ne voivat olla vaarattomia, toiminnallisia vatsavaivoja. Hoito määräytyy syyn mukaan.

Yleistä

Ylävatsalla tuntuvat vaivat ovat tavattoman yleisiä. Vaivat voivat ilmetä aterian jälkeisenä poikkeavana täyteläisyyden tunteena, ylävatsan turpoamisena, röyhtäilynä, kipuna tai polttona, pahoinvointina, jopa oksenteluna. Kansanomaisesti puhutaan usein ruoansulatusvaivoista, ammattikielellä dyspepsiasta.

Toistuvaa vatsan turvottelua ja vaihtelevia vatsavaivoja esiintyy väestössä 20–40 %:lla, naisilla ja miehillä yhtä usein.

Vatsavaivojen syitä

Ylävatsavaivojen syynä voi olla erilaisia ruoansulatuskanavan sairauksia tai niin sanottu toiminnallinen häiriö. Jälkimmäisessä tapauksessa mitään nähtävää syytä oireille ei löydy, vaan vaivat johtuvat mahan ja suoliston häiriintyneestä toiminnasta.

Kun on tutkittu ylävatsavaivojen vuoksi lääkäriin hakeutuneita ihmisiä, melkein puolella löytyy jokin selvä syy, kuten mahahaava (ks. «Peptinen ulkustauti (”mahahaava”)»1), refluksitauti (ks. «Refluksitauti (mahan sisällön nousu ruokatorveen)»2), ruokatorven tulehdus, oireileva sappikivitauti (ks. «Sappikivitauti»3) tai laktoosi-intoleranssi (ks. «Laktoosi-intoleranssi»4). Joskus sepelvaltimotauti aiheuttaa kipua ylävatsalla (ks. «Sepelvaltimotauti»5). Tällöin kipu tavallisesti ilmaantuu ruumiillisen rasituksen yhteydessä ja väistyy levon aikana.

Yli puolella ylävatsavaivoista kärsivistä ei sairautta tai muuta syytä oireille tutkimuksista huolimatta löydy, joten ne luokitellaan toiminnallisista syistä johtuviksi.

Toiminnallisten oireiden syntyä ei tarkoin tunneta, mutta jotain tiedetään. Monilla ylävatsaturvottelusta kärsivillä mahalaukku tyhjenee tavallista hitaammin. Ylävatsavaivoista kärsivien on todettu reagoivan kivun tunteella muita herkemmin mahalaukun ja suolen venytykselle. Koska suolikaasun määrän ei ole todettu olevan tavanomaista suurempi, turvottelukivun arvellaan johtuvan herkemmästä reagoinnista mahan ja suolen venytykseen.

Helikobakteeri-infektioon (ks. «Helikobakteeri»6) voi liittyä lieviä vatsaoireita, mutta häädön jälkeen suurella osalla esiintyy häädöstä huolimatta toiminnallisia ylävatsavaivoja ja vain osa tulee oireettomiksi. Psyykkiset syyt ja stressi saattavat vaikuttaa vaivojen syntyyn, osa ihmisistä ”reagoi vatsallaan” muita herkemmin.

Rasvaisen ruoan, kahvin tai alkoholin ei ole todettu selvästi vaikuttavan toiminnallisten ylävatsavaivojen syntyyn. Tässä saattaa kuitenkin olla yksilöllisiä eroja. Yksi saa vaivoja joistakin ruokalajeista, toinen muunlaisista ruuista.

Oirearvio

Voit tehdä Omaolo-palvelussa oirearvion, jos sinulla nousee hapanta mahanestettä ruokatorveen tai suuhun, jos rintalastan takana polttelee tai kirvelee tai jos ruokatorvessa tuntuu kipua niellessä. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit hoitaa oirettasi itse.

Milloin tutkimuksiin

Tutkimusten tarve määräytyy pääasiassa sen perusteella, kuinka usein vaiva esiintyy. Silloin tällöin esiintyvien ylävatsavaivojen vuoksi ei kannata mennä lääkäriin. Tarkkoja ohjeita ei ole mahdollista antaa, mutta seuraavassa on lueteltu seikkoja, jolloin on syytä herkästi hakeutua tutkimuksiin.

  • Jos vaivoja on päivittäin tai useita kertoja viikossa ja ne haittaavat elämää.
  • Jos vaivat ovat uusia ja alkaneet melko äkisti.
  • Yli 55 vuoden ikä oireiden alkaessa, koska iäkkäämmillä oireiden syynä on useammin hoitoa vaativa sairaus.
  • Jos ilmenee muita hälyttäviä oireita, kuten laihtumista, tunnetta ruoan tarttumisesta ruokatorveen, kipua niellessä, toistuvia oksennuksia ja pahoinvointia, tai jos kipu säteilee selkään tai esiintyy tummia ulosteita.

Ylävatsavaivojen tutkiminen

Lääkäri arvioi potilaan haastattelun ja tutkimisen perusteella mitä jatkotutkimuksia tarvitaan. Yleisperiaate on, että tehdään suoraan mahalaukun tähystys, jos potilas on yli 55-vuotias tai jos nuoremmilla on hälyttäviä oireita tai he käyttävät tulehduskipulääkkeitä. Peruste käytännölle on, että näissä ryhmissä mahalaukun tai ruokatorven sairauden mahdollisuus on tavallista suurempi.

Jos tähystys ei ole aiheellinen, voidaan tutkia laboratoriokokeita esimerkiksi keliakian (ks. «Keliakia»7) tai laktoosi-intoleranssin (ks. «Laktoosi-intoleranssi»4) löytämiseksi ja harkita helikobakteerin tutkimista (ks. «Helikobakteeri»6). Tarvittaessa tehdään muita tutkimuksia.

Hoito

Jos tutkimuksissa löytyy ylävatsavaivojen taustalla sairaus, esimerkiksi mahahaava tai refluksitauti, hoito määräytyy syyn mukaan.

Jos tutkimuksissa ei löydy mitään sairautta, ylävatsavaivat ovat todennäköisesti toiminnallisia. Mikään lääke ei paranna toiminnallisia vaivoja, mutta joillakin lääkkeillä voidaan oireita lievittää. Lääkkeiden tarve riippuu luonnollisesti siitä, kuinka vaikeita vaivat ovat. Ensisijaisesti lääkehoidossa käytetään lyhytaikaisesti haponestolääkkeistä ns. protonipumpun estäjiä (PPI-lääkkeitä) ja toissijaisesti ns. H2-salpaajia (famotidiini, ranitidiini). Pitkäaikainen lääkehoito ei ole yleensä aiheellinen.

Kivun hoidossa käytettyjen masennuslääkkeiden on todettu vähentävän toiminnallisia ylävatsavaivoja. Myös psykoterapialla voidaan yleensä lievittää oireita.

Toiminnallisten vatsavaivojen itsehoito

Toiminnallisten ylävatsavaivojen hoitoon ei ole mahdollista antaa mitään yleistehokkaita ohjeita, mutta seuraavia keinoja voi kokeilla.

  • Tarkkaile, aiheuttavatko tietyt ruoka-aineet vaivoja. Yhden kerran perusteella ei pidä vielä tehdä johtopäätöksiä, koska silloin yhteys voi johtua sattumasta. Jos vaivat toistuvasti liittyvät johonkin ruokalajiin, seuraava vaihe on kokeilla, vähentääkö sen poisjättäminen vaivoja.
  • Vatsan turvottelusta ja ilmavaivoista on erillinen artikkeli, jossa annetaan ruokailuun liittyviä ohjeita: ks. «Ilmavaivat, vatsan turvotus»8.
  • Särkylääkkeet (tulehduskipulääkkeet) ärsyttävät usein mahaa (ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»9). Jos niitä käyttää, kannattaa mahdollisuuksien mukaan kokeilla (vähintään viikon ajan) mahaturvallista parasetamolia tai kokonaan ilman lääkettä. Muutama päivä ei riitä, vaan vaikutuksen ilmaantumiseen voi kulua useita viikkoja.
  • Ilman reseptiä saatavista lääkkeistä voi kokeilla mahahapon eritystä vähentäviä lääkkeitä (ranitidiini tai famotidiini; ks. «Närästyslääkkeet (happolääkkeet)»10).
  • Kiireinen elämänrytmi lisää monilla vatsavaivoja, minkä vuoksi ne usein vähenevät, jos onnistuu rauhoittamaan elämänrytmiä ja vähentämään stressiä. Ruokailutilanteissa ruoka on hyvä pureskella rauhassa ja välttää hotkimista.
  • Jos vatsavaivojen syyksi todetaan jokin sairaus (esimerkiksi refluksitauti, laktoosi-intoleranssi tai mahatulehdus), itsehoito-ohjeita löytyy niitä kuvaavista artikkeleista.

Muita ylävatsavaivoihin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Ylävatsaoireet (dyspepsia). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 30.12.2019.

Käypä hoito -suositus Ylävatsavaivat ja refluksioireet. Ks. «https://www.kaypahoito.fi/hoi50093»1.

Heikkinen M. Ylävatsavaivat. Kirjassa Färkkilä M, Heikkinen M, Isoniemi H, Puolakkainen P (toim.). Gastroenterologia ja hepatologia. Kustannus Oy Duodecim 2018.