Etusivu » Murrosiän viivästyminen pojalla

Murrosiän viivästyminen pojalla

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Murrosiän normaali aikataulu

Pojan murrosiän ensimmäiset löydökset ovat kivesten koon kasvaminen, kivespussin venyminen ja tummeneminen sekä voimakkaan hajuisen hien erityksen alkaminen. Nämä muutokset tapahtuvat ikävuosien 9–13 välillä, keskimäärin 11,5 vuoden iässä. Kiveksen kasvu katsotaan alkaneeksi, kun se on vähintään 2 cm:n pituinen. Lopulliset mittansa kivekset saavuttavat yleensä 15 vuoden iässä. Penis alkaa kasvaa vuotta myöhemmin kuin kivekset eli keskimäärin runsaan 12 vuoden iässä ja saavuttaa lopulliset mittansa yleensä runsaan 14 vuoden iässä. Ensimmäinen siemensyöksy ilmaantuu masturboimalla 13–15 vuoden iässä. Sukuelinten karvoitus ilmaantuu yleensä 12 vuoden iässä ja saavuttaa aikuistason vuosien kuluessa. Huomattavaa on, että poikien kasvupyrähdys ajoittuu murrosiän myöhäisvaiheeseen. Parta alkaa kasvaa selvästi myöhemmin eli usein vasta armeijaiässä. Pojan murrosiän kehitykseen kuuluu myös kurkunpään, kurkunpään lihasten ja kilpiruston kasvu, josta seuraa äänenmurros keskimäärin 13,9 vuoden iässä.

Pojan murrosiän kehitys on pitkälti testosteronihormonin aikaansaannosta. Samaisen hormonin vaikutukset näkyvät myös rinnoissa. Nänni muuttaa väriään tummaksi, ja noin puolella pojista ilmenee myös rintarauhasen turpoamista. Osalla tämä on häiritsevää, jolloin tärkeätä on tukea nuorta ja kertoa tilanteen korjaantuvan yleensä parissa vuodessa.

Milloin hoitoon

Murrosiän kehityksen viivästyminen johtuu vain harvoin sairaudesta. Lähes poikkeuksetta kyseessä on yksilöllinen peritty ominaisuus. Puhutaan hitaasta normaalivariantista eli idiopaattisesta viivästyneestä puberteetista. Runsaalla kahdella prosentilla murrosikä käynnistyy yli kaksi vuotta ikätovereita myöhemmin. Pojan murrosiän tulisi alkaa 13,5 vuoden ikään mennessä kivesten koon suurentumisella. Ellei näin ole tapahtunut, voidaan yksinkertaisella röntgenkuvauksella määrittää nuoren "luustoikä". Luuston kehitysaste paljastaa tarkemmin nuoren ”biologisen iän” ja on hyödyksi arvioitaessa jatko-ohjelmaa. Murrosiän aikataulu on perinnöllistä, ja tieto vanhempien kehittymisestä on tärkeä.

Viivästynyt murrosikä ja siihen liittyvä pienikasvuisuus ovat nuorelle usein huomattava murheen aihe, ja lääkärin puoleen on silloin hyvä kääntyä. Usein nuorelle riittää tieto siitä, että hän on ”normaali” ja tulee kasvamaan ja kehittymään kuten kaveritkin. Lopullinen pituus voidaan ennustaa luustoiän ja kasvutietojen perusteella, mikä myös rauhoittaa nuorta.

Murrosikää voidaan harkinnan perusteella jouduttaa testosteronihoidon avulla. Tällöin nuorelle annetaan lihakseen testosteroni-injektioita kuukauden välein 3–6 kuukauden ajan. Hoidon vaikutus alkaa usein näkyä melko pian sen aloituksesta. Viime vuosina on koekäytössä ollut myös suun kautta annettava letrotsoli-valmiste, josta on saatu lupaavia alustavia tuloksia.

Käytettyjä lähteitä

Dunkel L. Viivästynyt murrosiän kehitys. Duodecim 2007;123(2):231-7 «/xmedia/duo/duo97244.pdf»1

Raivio T. Puberteettikehitys ja sen häiriöt. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 31.1.2019.

Varmo T, Huopio H, Raivio T. Aromataasin estäjä letrotsolista mahdollinen lääke poikien viivästyneeseen murrosikään. Duodecim 2019;135(5):503 «/xmedia/duo/duo14799.pdf»2.