Etusivu » Korioamnioniitti (kohtutulehdus, sikiökalvojen tulehdus)

Korioamnioniitti (kohtutulehdus, sikiökalvojen tulehdus)

Lääkärikirja Duodecim
1.11.2019
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Ehjät sikiökalvot tarjoavat sikiölle suojan bakteereja vastaan. Äidin yleisinfektio lisää synnytyksen ennenaikaisen käynnistymisen riskiä, vaikka infektio ei olisikaan synnytinelimissä. Kohdunsisäinen bakteeritulehdus (korioamnioniitti) lisää sekä äidin että sikiön sairastuvuutta ja johtaa pahimmillaan sikiön vakavaan hapenpuutteeseen ja kohdunsisäiseen kuolemaan. Ennenaikaisista synnytyksistä 25–40 % johtuu kohdunsisäisestä infektiosta. Mitä aiemmin synnytys tapahtuu, sitä todennäköisemmin se on infektion käynnistämä.

Korionamnioniitti liittyy yleisesti vesikalvojen ennenaikaiseen puhkeamiseen, mutta sitä esiintyy myös kalvojen ollessa ehjät. Korioamnioniitin klassisia merkkejä ovat kuume, kohdun aristus, pahanhajuinen vuoto ja sykekäyrässä näkyvä sikiön takykardia eli nopea sydämensyke. On hyvä tietää, että lievällä korioamnioniitilla saattaa olla sikiön keuhkoja kypsyttävä vaikutus. Oireisen kohdunsisäisen bakteeritulehduksen hoitona ovat aina suoneen annettava antibiootti ja synnytys.

Tulehduksen aiheuttajia on useita. Joitakin pystytään seulomaan (ks. «Raskaus ja infektiot»1), ja monia pystyään hoitamaan.

B-ryhmän streptokokki (GBS)

B-ryhmän beetahemolyyttinen streptokokki (Group B Streptococcus, GBS, Streptococcus agalactiae) on yksi merkittävimmistä vastasyntyneen lapsen infektiosairastavuuden ja -kuolleisuuden aiheuttajista. Vuosittain Suomessa todetaan 30–40 vakavaa vastasyntyneen varhaista streptokokki-infektiota, joissa tartunta on saatu äidin synnytyskanavasta.

GBS-bakteerin oireeton kantajuus on yleistä. Raskaana olevista naisista 10–30 %:lla on GBS-bakteeria peräsuolessa tai emättimessä. GBS-bakteerin esiintyminen naisen virtsa- ja sukuelimissä ei yleensä aiheuta hänelle mitään oireita.

Nykyisin GBS-bakteeria seulotaan kaikilta naisilta, joko loppuraskaudessa tai yleisimmin synnytyksen käynnistyessä. Käytössä on ns. reaaliaikainen geenimonistustesti GBS:n osoittamiseksi. Se on emätineritteestä tehtävä pikatesti, joka auttaa aloittamaan GBS-positiivisille synnyttäjille lyhyen mikrobilääkekuurin (yleensä penisilliini) ehkäisynä. Sen sijaan antibioottihoidolla raskauden aikana ei paranneta raskauden ennustetta. GBS:n (ryhmän B streptokokki) määritys (PCR tai viljely) ennenaikaisesti supisteleville tehdään erikoissairaanhoidossa auttamaan tulevan synnytyksen antibioottiprofylaksin suunnittelemista. Vain virtsasta löydetty GBS hoidetaan raskauden aikana.

Ehkäisy

Virtsatietulehdus (ks. «Virtsatietulehdus aikuisilla, virtsatieinfektio»2), oireeton bakteerivirtsaisuus (bakteriuria) ja klamydiatulehdus (ks. «Klamydia»3) hoidetaan raskaana olevalta naiselta aina. Oireettoman bakteerivaginoosin (ks. «Emättimen bakteeritasapainon häiriö (bakteerivaginoosi)»4) tai emättimen Streptococcus agalactiae -kasvun hoitaminen raskauden aikana ei vähennä kohdunsisäisiä tulehduksia. Sen sijaan ennenaikaisessa lapsivedenmenossa antibioottilääkitys vähentää korioamnioniitin riskiä ja pitkittää raskauden kestoa.

Käytettyjä lähteitä

Ekholm E, Alanen A. Kohdunsisäinen bakteeritulehdus. Suomen Lääkärilehti 2012;67(50–52):3762–7.

Uotila J. Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 25.4.2018.

Uotila J, Lyytikäinen O. Vastasyntyneen varhaisen B-ryhmän streptokokki-infektion ehkäisy. Suomen Lääkärilehti 2012;67(50–52):3768–72.

Aitokallio-Tallberg A, Keski-Nisula L. Infektiosairaudet ja raskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 517–39.