Jalkojenhoitoalan ammattilaisten koulutuksen muutokset

Jalkojenhoitoalan ammattilaisia on koulutettu Suomessa 40-luvulta lähtien. Alussa jalkahoitajien koulutuksen kesto oli muutama kuukausi. Kouluttajina toimivat jalkojenhoitotuotteita markkinoivat yritykset Scoll ja Berkeman. Koulutuksen painoalueina olivat kaupallisuuteen yhdistetty hemmottelu ja esteettiset näkökohdat. 1971 alkoi jalkojenhoitajien vuoden mittainen koulutus sairaanhoito-oppilaitoksissa. Keskiasteen koulu-uudistuksen yhteydessä 80-luvulla koulutuksen kesto piteni ylioppilaspohjalla 1,5 vuoteen.

Koulutuksellisista muutoksista huolimatta, työn sisältö ei juurikaan muuttunut. Jalkojenhoitopalvelut miellettiin edelleen kosmeettisiksi eikä osaksi potilaiden kokonaisvaltaista hoitoa.

Alan kolmas merkittävä kehitysvaihe alkoi 1996 jalkaterapiakoulutuksen alkaessa kahdessa ammattikorkeakoulussa. Koulutus piteni merkittävästi, samoin opetussisällöt laajenivat ja monipuolistuivat, ja jalkaterapian ammattilaisten asiantuntemus lisääntyi merkittävästi. Samalla loppui jalkojenhoitajien koulutus.

Jalkojenhoidon ammattitutkinto

Valmistuvien jalkaterapeuttien pienet määrät antoivat sysäyksen uudenlaisten pikakoulutusten käynnistämiselle. Vuonna 2003 alkoi vuoden mittainen jalkojenhoidon ammattitutkinto, joka suoritetaan näyttötutkintona. Koulutuspaikkoja on paljon ympäri Suomea. Tutkinnon laajuus ja sisältö eivät vastaa aiempaa jalkojenhoitajan tutkintoa. Koulutuksesta saatu osaaminen ei riitä vaativaan jalkojenhoitotyöhön, jota tarvitaan monimuotoisten, esimerkiksi diabeteksen aiheuttamien jalkavaurioiden ehkäisyssä ja hoidossa.

Vuonna 2012 alkoi lähihoitajiksi opiskeleville mahdollisuus valita osaksi opintoja jalkojenhoidon osaamisala. Uusien koulutusten myötä jalkojenhoidon eri tasoisten asiantuntijoiden joukko on entistä kirjavampi.

Jalkojenhoitoon osallistuvien ammattilaisten nimikesuojaus ja laillistaminen

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää terveydenhuollon ammattihenkilölle ammatinharjoittamiseen liittyvän oikeuden. Terveydenhuollon ammattihenkilöt jaetaan laillistettuihin ja nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin.  

Kaikki nimikesuojatut terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät tarvitse Valviran hyväksyntää ammattinimikkeen käyttöön, vaan oikeus käyttää suojattua ammattinimikettä tulee heille suoraan koulutuksen perusteella. Nimikesuojattuja jalkaterapian ja jalkojenhoidon ammattilaisia ovat jalkaterapeutit ja rekisteröidyt jalkojenhoitajat. Ennen muutosta nimikesuojauksen saaneet jalkojenhoitajat katsotaan edelleen terveydenhuollon ammattihenkilöiksi ja heillä on oikeus käyttää ammattinimikettä.

Nimikesuojattujen ammattihenkilöiden ammateissa voivat toimia muutkin henkilöt, joilla on riittävä koulutus, kokemus ja ammattitaito. Heillä ei kuitenkaan ole oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä.

Niin sanotun säännellyn koulutuksen perusteella ammattinimikkeen saaneita ovat esimerkiksi lähihoitajat. Heistä ihan kaikki eivät ole ilmoittaneet tietojaan Valviran rekisteriin, mutta he ovat siitä huolimatta terveydenhuollon ammattihenkilöitä.

Terveydenhoitoalalla työskentelevistä muista ammattilaisista, joiden työhön kuuluu alaraajojen ja jalkaterän alueen vaivojen ja sairauksien hoitoa, fysioterapeutit kuuluvat laillistettuihin ja apuvälineteknikot, osteopaatit ja naprapaatit nimikesuojattuihin ammattihenkilöihin. Naprapaatin ja osteopaatin ammattiin johtavalla koulutuksella tarkoitetaan Valviran hyväksymää, vähintään neljävuotista yhtenäistä koulutusta.

Valvira ylläpitää Terhikki-rekisteriä eli terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteriä. JulkiTerhikistä jokainen jalkaterapia- ja jalkojenhoitopalveluita käyttävä voi tarkistaa terveydenhuollon ammattihenkilön ammattipätevyyden.

Jalkahoitaja-ammattinimike

Jalkojenhoitajien koulutuksen päätyttyä sekavuutta on aiheuttanut jalkojenhoidon ammattitutkinnon käynnistyminen. Tutkinnon suorittaneilla ei ole erillistä ammattinimikettä eikä koulutus vastaa aiempaa jalkojenhoitajakoulutusta.

Jalkahoitaja-ammattinimikettä käyttävällä ei välttämättä ole terveydenhuoltoalan koulutusta tai nimikesuojausta, eikä häntä rekisteröidä terveydenhuollon ammatinharjoittajana.

Koulutuksen saaneet kosmetologit voivat käyttää jalkahoitaja-ammattinimikettä. Työelämässä työskentelee noin 2500 kosmetologia. He voivat hoitaa lieviä jalkojen ihomuutoksia, kuten kovettumia ja känsiä, varvasvälihautumia ja halkeamia sekä lyhentää ja ohentaa paksuja kynsiä.