Etusivu » Hammastapaturmat

Hammastapaturmat

Terve suu
10.6.2015
Anne Hiiri

Tapaturmien yhteydessä hammas voi murtua, katketa tai haljeta. Hammastapaturma voi olla seurausta kaatumisesta, iskusta tai hampaiston omista purentavoimista. Maitohammastapaturmia sattuu keskimäärin joka kolmannelle lapselle.

Mikäli hammastapaturmapotilaalla on olemassa vakuutus tapaturmien varalta, siitä kannattaa mainita hammaslääkärikäynnin aikana. Hammaslääkäri kirjoittaa lausunnon vakuutusyhtiöön, jossa mainitaan aiheutuneet vammat, niiden hoito sekä mahdolliset jälkihoidot ja seuraukset.

Hampaan katkeaminen

Omahoito

Jos hampaasta murtuu pieniä paloja sen pintaosasta, kärkiosasta tai kulmasta eikä hammasta vihlo eivätkä terävät murtumareunat hankaa poskea tai kieltä, tapaturma ei välttämättä vaadi toimenpiteitä. Mikäli hampaasta on katkennut tai murtunut isompia paloja (kuva «Tapaturmaisesti lohjennut hammas»1), hammasta vihloo tai aristaa lämpötilan vaihtuessa, sitä särkee tai se heiluu eikä sen kanssa voi kunnolla syödä, kannattaa ottaa yhteyttä hammaslääkäriin.

Hammastapaturmille altistavia urheilulajeja, kuten jääkiekkoa tai kontaktilajeja, harrastavan on syytä teettää itselleen sopivat hammassuojat.

Asiantuntijahoito

Mikäli pysyvästä hampaasta on lohjennut pala kärjestä, hammaslääkäri hioo terävät reunat tai korjaa puuttuvan osan paikkaamalla (kuva «Etualueen yhdistelmämuovitäyte»2). Joskus voidaan myös liittää hampaan irronnut osa takaisin kiinni paikka-aineiden avulla.

Mikäli hammas on lohjennut pintaosia syvemmältä tai se heiluu, hampaasta otetaan ensin röntgenkuva. Jos pysyvä hammas on katkennut syvemmältä tai jopa niin, että koko näkyvä kruunuosa on irronnut ja hampaan ydinontelo näkyy (kuva «Ienrajasta katkennut hammas»3), se hoidetaan juurihoitamalla (ks. «Juurihoito»1) ja paikkaamalla tai kruunuttamalla (ks. «Hammaskruunut ja siltaproteesit»2). Katkennutta maitohammasta ei hoideta vaan se otetaan pois.

Jos hammas on murtunut erittäin syvältä (kuva «Syvältä katkennut hammas»4), se juurihoidetaan ja sen jälkeen paikataan tai kruunutetaan. Joskus hammas joudutaan poistamaan (ks. «Hampaan poisto ja muut suukirurgiset toimenpiteet»3), jos sitä ei pystytä hoitamaan kunnolla. Puuttuva hammas voidaan myöhemmin tarvittaessa korvata erilaisin hammasproteettisin ratkaisuin (ks. «Hammasimplantit eli keinojuuret»4).

Pystysuunnassa haljenneet hampaat joudutaan aina poistamaan, koska niitä ei pystytä hoitamaan (kuva «Pitkittäissuunnassa haljennut hammas»5).

Tapaturmaisesti vaurioituneita hampaita seurataan mahdollisten komplikaatioiden varalta hoidon jälkeen kahden vuoden ajan. Komplikaatioita voivat olla hampaan tummuminen tai meneminen kuolioon, jolloin hoitona on juurihoito, sekä hampaan ydinontelon ahtautuminen tai sulautuminen.

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Hammastapaturmat «Hammastapaturmat»5.