Valitun teoksen tietoja ei löytynyt! Etusivu » Väliliha-arpi haittaa seksielämää

Väliliha-arpi haittaa seksielämää

24.04.2001
Uutispalvelu Duodecim

Synnytyksen aikana tehtävä episiotomia eli välilihaleikkaus tai välilihan spontaani repeämä vaikuttavat vahvasti ensisynnyttäjän synnytyksenjälkeiseen seksielämään. Neljännes amerikkalaistutkimukseen osallistuneista naisista kertoi nauttivansa seksistä vähemmän ja saavansa orgasmin harvemmin kuin ennen synnytystä. Kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä yhdyntäkivuista kärsi yli 40 prosenttia kaikista ensisynnyttäjistä. Episiotomian tai repeämän jälkeen naiset kärsivät yhdyntäkivuista 80 prosenttia todennäköisemmin kuin ne naiset, joiden väliliha säilyi ehjänä synnytyksen yhteydessä. Toisaalta neljännes naisista, joiden väliliha säilyi vaurioitumattomana, kertoi jopa nauttivansa seksistä enemmän synnytyksen jälkeen. Mitä syvemmälle ulottuvasta haavasta oli kyse, sitä todennäköisempiä olivat myös yhdyntäkivut. Myös imukuppisynnytys tai pihtisynnytys lisäsivät yhdyntäkipujen todennäköisyyttä. Episiotomia ja repeämä aiheuttivat ongelmia yhtä paljon ja molemmat traumat hidastivat synnytyksenjälkeisen seksielämän käynnistymistä yhtä paljon.

American Journal of Obstretics and Gynecology -lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen laajahko selvitys episiotomian ja repeämän vaikutuksista seksielämään. Tutkimukseen osallistuneet yli 600 naista vastasivat lomakekysymyksiin, jotka postitettiin heille kuusi kuukautta synnytyksen jälkeen. Kaikki olivat ensisynnyttäjiä ja heillä oli takana normaali, täysiaikainen, yksisikiöinen raskaus sekä alatiesynnytys. Naiset jaettiin ryhmiin episiotomian, repeämän ja ehjänä säilyneen välilihan mukaan. Lisäksi episiotomia tai repeämäryhmien naisten haava luokiteltiin syvyyden ja pituuden mukaan kolmeen ryhmään. Naisista yksi kolmannes oli säästynyt välilihan leikkaukselta tai repeämältä synnytyksen aikana.

Uutispalvelu Duodecim
(American Jornal of Obstretics and Gynecology 2001; 184: 881-890)

Välilihan leikkaamista eli episiotomiaa perustellaan väitteillä, joiden mukaan se vähentäisi välilihan ja peräaukon sulkijalihaksen repeytymisvaaraa sekä lantionpohjan kudosten ylivenyttymistä ja myöhempää veltostumista. Väitteiden tueksi ei ole kuitenkaan olemassa kiistattoman luotettavia tutkimuksia. Päinvastoin, useat tutkimukset ovat osoittaneet, ettei rutiiniepisiotomiasta näyttäisi olevan hyötyä repeämien ehkäisyssä edes imukuppisynnytysten yhteydessä. Episiotomia tuli rutiininomaiseen käyttöön 1920-luvulla synnytysten siirryttyä kodeista sairaaloihin ja yleistyi samanaikaisesti pihtisynnytysten kanssa. Nykyisin monet naiset haluavat päättää itse heille synnytyksen yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä ja rutiiniepisiotomia on asetettu monin paikoin kyseenalaiseksi myös suomalaisissa sairaaloissa.