Skitsofrenia: sairauden hallinta

Lääkkeet mielen hoidossa
24.9.2017
Matti O. Huttunen

Sairastuminen skitsofreniaan tuo mukanaan monia ongelmia, jotka koskettavat syvästi sekä henkilöä itseään että hänen läheisiään. Skitsofrenian kanssa on paljon helpompaa elää, jos sairauden ja sen olemuksen ymmärtää oikein.

Sairastuneen ja hänen läheistensä kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että he välttävät skitsofrenian mukana helposti tulevat asenneongelmat – syyllisyyden ja häpeän. Näiden tuskallisten ja tarpeettomien tunteiden välttämisen kannalta on olennaista ymmärtää, että kyseessä on ytimeltään aivojen toiminnan häiriö. Sairastuminen skitsofreniaan on syvästi kipeää niin potilaalle itselleen kuin hänen läheisilleen, mutta syyllisyys ja häpeä sairastumisesta on perusteetonta ja tarpeetonta.

Eläminen skitsofrenian kanssa edellyttää niin henkilöltä itseltään kuin hänen läheisiltään elämän arvojen punnitsemista uudelleen. Sairastunut ja hänen perheensä joutuvat usein luopumaan monista elämän päämääristään ja unelmistaan. Tässä suhteessa parhaiten sairautensa kanssa sinuiksi tulevat löytävät elämästä uusia arvoja ja nautintoja. Positiivisuus ja huumori ovat paras lääke kaikkeen sairauteen ja erityisen arvokas se on skitsofreniaan sairastuneelle ja hänen omaisilleen. Aito huumori onkin määritelty kyvyksi nauraa rakkaudella ongelmalliselle itselleen juuri sellaisena kuin on.

Sairastuneelle ja hänen läheisilleen on tärkeää, että he kykenevät hyväksymään sairauden. Sairauden kieltäminen johtaa sekä uusiutuviin pettymyksiin että sairautta olennaisesti lievittävien hoitojen torjumiseen. Pettymykset, jatkuvat oireet ja joskus useinkin toistuvat psykoosit on helpompaa kohdata, jos niiden mahdollisuutta ei kiellä vaan oppii elämään niiden kanssa. Eläminen ja unelmointikin on helpompaa, kun ensin hyväksyy tosiasiat.

Stressitilanteet

Skitsofrenia on aivojen rakenteeseen ja toimintaan liittyvä häiriötila ja sen takia sairastuneen stressin sietokyky, lyhytmuisti, keskittymiskyky ja kyky nopeisiin päätöksiin ovat usein heikentyneet. Tämän hyväksyminen ja kyky rakentaa tulevaisuuden suunnitelmat realistiselle pohjalle on ensiarvoisen tärkeää. Tämä ei tarkoita unelmattomuutta, vaan kykyä realistiseen tulevaisuuden suunnitteluun.

Sairastuneen on yleensä viisasta luoda jokapäiväiseen elämäänsä säännöllinen rytmi ja sisältö sekä minimoida turhat äkilliset muutokset tai yllätysten mahdollisuus, koska hän on tavallista herkempi reagoimaan ylimääräiseen stressiin ja hälyyn. On hyvä harjoitella, miten toimia mahdollisissa äkillisissä stressitilanteissa (taulukko «Psykoosien sairaudenhallinnan periaatteita»1). Stressaaviin tai ahdistaviin tilanteisiin voi luoda monenlaisia toimivia ja yksinkertaisia rutiineita. Fyysisestä kunnosta ja terveydestä huolehtiminen liikunnan, harrastusten ja hyvän ravinnon avulla on tärkeää.

Mahdollisuus myös omaan erillisyyteen ja riittävä järjestys ovat erityisen tärkeitä, jos henkilö asuu vanhempiensa luona. Skitsofreniaa sairastava kärsii hälystä. Siksi hän tarvitsee myös erillisyyttä. Oma huone on sekä sairastuneen että perheen muiden jäsenten kannalta hyvä asia. Myös säännöllinen päivärytmi ja viikkorutiini helpottavat kaikkien elämää. Sairastunut voi kuitenkin aivan yllättäen poiketa jokapäiväisistä rutiineista ja jättää tulematta tavalliseen aikaan ruokapöytään. Tämän vuoksi jääkaapissa kannattaakin pitää sopivaa pikkuruokaa. Kaikilla perheenjäsenillä on tärkeää olla samat säännöt, esimerkiksi ehdoton kielto tupakan polttamiseen sängyssä, väkivaltaiseen käytökseen tai sillä uhkaamiseen. Sairaalle tulee etukäteen selvästi kertoa näiden käytössääntöjen rikkomisesta aiheutuvat seuraukset, esimerkiksi sairaalan poliklinikalle toimittaminen.

Perheen yhteiselämä helpottuu, jos sairastunut osallistuu kodin toimintoihin mahdollisuuksiensa mukaan. Vastuu tietyistä sovituista töistä (astioiden peseminen, siivous, koiran ulkoiluttaminen, nurmikon ajo, kaupassa käynti jne.) on tärkeää. Kunnollinen viikkoraha sovitun kotirutiinin tekemisestä voi olla sopiva tapa antaa arvoa kaikille osapuolille. Vaikeakaan skitsofrenia ei tee henkilöä kyvyttömäksi ottamaan vastuuta sopivista kotitöistä.

Suhtautuminen sairastuneeseen

Sairastuneen kannalta on tavattoman tärkeää, että omaiset osaavat suhtautua häneen luonnollisen ystävällisesti. Hyvinkin oudosti käyttäytyvän tai vetäytyvän henkilön sisällä on ihan tavallinen ihminen, joka kaipaa ennen kaikkea luontevaa ja ystävällistä suhtautumista. Läheisen on tärkeä muistaa, että sairas ei kykene useinkaan käsittelemään nopeasti tapahtuvaa, monia samanaikaisia tietoja tai muuten monikerroksista puhetta. Tämän vuoksi puheen sisältö kannattaa pitää selkeänä, käytännöllisenä ja yksinkertaisena. Sairaana ei pysty pitämään mielessään nopeasti seuraavia ja ristiriitaisia sanoja. Liian nopea ja monisyinen kommunikaatio usein vain lisää ahdistuneisuutta.

Moni ei kykene myöskään nopeaan sanojen vaihtoon tai keskusteluun. Keskustelua voi myös haitata se, että osan on vaikeaa sekä tunnistaa kasvojen ilmeisiin ja äänensävyihin liittyviä sanomia että ilmaista omia tunteitaan normaaliin tapaan. Jos sairaan läheinen ei tätä ymmärrä, hän voi luulla, että sairas ei osallistu keskusteluun, koska ei ole kiinnostunut vuorovaikutuksesta. Sosiaalisissa tilanteissa on tärkeää, että häneltä ei odoteta eloisaa vuorovaikutusta vaan hän saa olla mukana omalla hiljaisella tai vetäytyvällä tavalla. Jos henkilö kertoo harhaluuloistaan tai harha-aistimuksestaan, ei ole viisasta alkaa väitellä niiden todenmukaisuudesta. Järkevämpää on suhtautua niihin hänen persoonallisina ja aitoina kokemuksinaan ("Ymmärrän hyvin, että sinä kuulet niin, mutta itse en niitä ääniä kuule enkä usko samalla tavoin"). Näin vältytään turhilta riidoilta.

Lääkityksen merkitys

Skitsofrenian kulku vaihtelee, mutta se on usein monivuotinen tai elinikäinen sairaus. Kymmenen vuoden jälkeen ensipsykoosista neljäsosa on toipunut täysin sairaudestaan, toinen neljäsosa on suhteellisen oireeton, kolmas neljäsosa oireilee ja tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja tukea sekä joka kuudes on vakavasti sairas ja lähes jatkuvassa sairaalahoidossa. Kolmekymmentä vuotta ensipsykoosin jälkeen joka neljäs potilaista on toipunut kokonaan, joka kolmas oireilee mutta elää itsenäisesti, joka kuudes oireilee niin että tarvitsee jatkuvaa hoitoa ja tukea ja joka kymmenes on vakavasti sairas ja joskus myös jatkuvassa sairaalahoidossa.

Koska skitsofrenian syitä ja olemusta ei tarkkaan tunneta, siihen ei ole olemassa varmasti parantavaa hoitoa. Skitsofrenian hoito on yksilöllistä ja vaihtelee sairauden eri vaiheiden mukaan.

Lääkehoito on tärkeä osa skitsofrenian hoitoa. Valtaosa – joskaan eivät kaikki – hyötyy merkittävästi lääkehoidosta. Lääkehoidon avulla voidaan lyhentää äkillisiä psykoottisia vaiheita ja välttää turhia sairaalahoitoja sekä lievittää jatkuvia oireita. Tärkein yksittäinen syy sairausjakson äkilliseen uusiutumiseen on lääkkeen epäsäännöllinen käyttö tai lääkkeen käytön lopettaminen omin päin.

Lääkehoidosta ei saa tulla sairastuneen ja hänen perheensä välille riitaa. Jokapäiväinen muistuttaminen lääkkeen ottamisesta johtaa usein ärtyisään ilmapiiriin ja saattaa vähentää halukkuutta käyttää lääkettä säännöllisesti. Jos henkilö sairautensa vuoksi toistuvasti tai usein unohtaa ottaa lääkkeensä, usein harkitaan siirtymistä pitkävaikutteisen ruiskemuotoisen lääkkeen käyttöön.

Vaikka lääkehoito on tärkeä osa useimpien skitsofreniaan sairastuneiden hoitoa, pieni osa skitsofreniapotilaista ei hyödy lääkkeiden käytöstä. Tämä seikka osoittaa, että eri skitsofrenian muodot voivat taustaltaan ja olemukseltaan olla hyvinkin erilaisia.

Lääkehoito on aina vain osa hoitoa ja kuntoutusta. Muu hoito koostuu erilaisista psykoterapioista, perheen ja läheisten tukemisesta sekä ammatillisesta ja muusta kuntoutuksesta. Hyvää lääkehoitoa ei voi toteuttaa ilman kunnioittavaa suhdetta sairastuneeseen ja hänen läheisiinsä.

Taulukko 1. Psykoosien sairaudenhallinnan periaatteita
1Varoitusmerkkien varhainen tunnistaminen ja hallinta
  • Mielialan muutokset
  • Unihäiriöt
  • Ajatusten ja tunteiden muutokset
  • Käyttäytymisen muutokset
2Oireiden tunnistaminen ja hallinta
  • Kuuloharhat
  • Harhaluulot
  • Masentuneisuus
  • Ahdistuneisuus
3Alkoholin ja huumeiden välttäminen
4Toimintasuunnitelma kriisitilanteita varten
  • Kehen otetaan yhteyttä?
  • Miten lääkitys aloitetaan?

Ks. myös Lääkärikirja Duodecimin skitsofreniaa käsittelevä artikkeli «Skitsofrenia»1.