Psyykkiset sairaudet ja suun terveys

Terve suu
10.6.2015
Sisko Honkala

Psyykkiset sairaudet ovat väestössämme tavallisia ja etenkin masennus aiheuttaa yhä enemmän ennenaikaisia työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisiä. Psyykkisiin sairauksiin kuuluvat neuroosit (ahdistuneisuushäiriöt, hysteriat, pakko-oireinen häiriö ja luonnehäiriöt), masennus eli depressio, skitsofrenia, mania, aivojen toimintahäiriöihin liittyvät psyykkiset oireyhtymät, delirium, dementia, alkoholismi ja alkoholipsykoosit sekä lääkkeiden ja huumeiden väärinkäyttö. Alkoholin ja muiden päihteiden suuvaikutuksista kerrotaan artikkeleissa «Alkoholin vaikutukset suun terveyteen»1, «Alkoholin ongelmakäyttäjien suun terveydenhoito»2 ja «Muut päihteet ja suun terveys»3.

Psyykkisesti sairas ei välttämättä jaksa huolehtia suunsa hoidosta muiden sairauksien ja ongelmien kasaantuessa. Hampaiden kiinnityskudossairaudet ovat yleisiä (ks. «Hampaan kiinnityskudostulehdus (parodontiitti)»4). Ruokavalio saattaa olla yksipuolinen ja sisältää paljon makeita välipaloja, mistä seuraa hampaiden reikiintymisen riskin lisääntyminen (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»5).

Masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivät usein hampaiden narskuttelusta, jolloin kasvojen lihakset kipeytyvät. Tästä voi seurata päänsärkyä ja kasvokipuja sekä hampaiden arkuutta.

Psyykenlääkkeet ja oireet suussa

Neljä suurinta psyykelääkkeiden ryhmää ovat psykoosi-, neuroosi-, uni- ja masennuslääkkeet. Kaikilla niillä on haitallisia suuvaikutuksia (taulukko «Lääkkeiden vaikutukset suun terveyteen»6). Valtaosa psyykenlääkkeistä aiheuttaa suun kuivumista (ks. «Kuiva suu»7), joka edistää hampaiden reikiintymistä (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»5).

Useat psyykenlääkkeet saattavat johtaa lisääntyneisiin mikrobi-infektioihin, tulehdusten pitkittyneeseen paranemiseen ja ikenien verenvuotoon.

Joidenkin masennuslääkkeiden käytön yhteydessä on havaittu polttavaa tunnetta suussa ja kasvoilla. Litiumin ja imipramiinin käytön yhteydessä saattaa esiintyä makuhäiriötä ja klooripromatsiinia käytettäessä suun limakalvojen siniharmaita värjäytymiä.

Useat psykoosilääkkeet, esimerkiksi fentiatsiinit, tioksanteenit ja butyrofenoneista haloperidoli, voivat aiheuttaa dyskinesiaa, joka voi ilmetä tahdosta riippumattomina kasvojen lihasliikkeinä. Vastaavia oireita voi esiintyä myös imipramiinin ja amitriptyliinin johdoksia tai doksepiinia käytettäessä.

Suun hoito mielenterveyshäiriöissä

Omahoito

Osa psyykehäiriöisistä pystyy huolehtimaan suun omahoidosta ja hoitoon hakeutumisesta niin kuin muukin väestö. Fluorihammastahnan (ks. «Hammastahnat»8) ja ksylitolituotteiden (ks. «Ksylitoli»9) säännöllinen käyttö on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi ja kuivan suun hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää artikkelissa «Kuiva suu»7 mainittuja tuotteita.

Lääkkeiden aiheuttaman suun kuivuuden, huonon suuhygienian ja epäterveellisen ruokavalion lisäksi suun terveyden tilannetta voi huonontaa runsas tupakointi ja alkoholin käyttö. Suun terveys voi romahtaa äkillisesti, jos omahoito ei ole kohdallaan. Ulkopuolinen apu suun terveydenhoidossa on usein tarpeen.

Asiantuntijahoito

Jos henkilö itse ei pysty huolehtimaan suunsa omahoidosta psyykkisen sairauden takia, tulee omaisten ja tukihenkilöiden vastata ajanvarauksesta ja olla vastaanotolla mukana. Omahoito-ohjeet (myös kirjallisena) on hyvä antaa tarvittaessa saattajalle, jotta läheiset voivat vahvistaa hoitomotivaatiota.

Psyykehäiriöistä kärsivien suun terveydenhoito tulee kohdistaa ongelmia aiheuttaviin asioihin. Monet pelkäävät suun terveydenhoitoon liittyviä toimenpiteitä. Neuvonnassa ja hoidossa tulee edetä asteittain ja varovasti niin, että luottamus kasvaa.

Jotkin psyykelääkkeet (klooripromatsiini, amitriptyliini ja tratsodoni) yhdessä suun terveydenhoidossa käytetyn adrenaliinipitoisen puuduteaineen kanssa voivat lisätä sydänvaikutuksia ja aiheuttaa esimerkiksi verenpaineen laskua. Hammaslääkärin on tärkeää tietää, mitä lääkkeitä on säännöllisessä käytössä. Suun terveydenhoitokäynnille on otettava mukaan ajan tasalla oleva lääkelista.

Mielenterveystoimiston lääkäri ja hoitaja, masennus- tai kuntoutushoitaja tai päihdetyöntekijä tapaavat psyykeongelmista kärsiviä säännöllisemmin kuin suun terveydenhoitohenkilöstö. Vastaanotoilla olisi hyvä ottaa puheeksi suun terveys ja mahdolliset oireet ja tarvittaessa ohjata ottamaan yhteyttä suun terveydenhuoltoon tai avustaa yhteydenotossa. Yhteistyö eri ammattiryhmien kesken on tärkeää.