Ryhmä F60–F62: Persoonallisuushäiriöt ja persoonallisuuden muutokset
Personlighetsstörningar och -förändringar

Huomautukset

Persoonallisuushäiriöt (F60), sekamuotoiset ja muut persoonallisuushäiriöt (F61) sekä pitkäaikaiset
persoonallisuuden muutokset (F62) ovat syvälle juurtuneita ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja. Ne ilmenevät joustamattomina käyttäytymisvasteina hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. Nämä käyttäytymismuodot ovat äärimmäisen tai huomattavan poikkeavia
verrattuna tietyn kulttuurin keskimääräisen edustajan tapaan havaita, ajatella, tuntea ja varsinkin suhtautua muihin. Tällaiset käyttäytymismallit ovat yleensä vakiintuneita. Ne kattavat moninaisia käyttäytymisen ja psykologisen toiminnan alueita. Näihin
käyttäytymismuotoihin liittyy usein, muttei aina, myös vaihtelevanasteista kärsimystä ja ongelmia sosiaalisessa suoriutumisessa.
Persoonallisuushäiriöt eroavat persoonallisuuden muutoksista ilmaantumisaikansa ja -tapansa suhteen: ne ovat kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa tai nuoruudessa ja jatkuvat aikuisiässä. Ne eivät ole muun mielenterveyshäiriöiden tai
aivosairauden seurausta, vaikka ne saattavat edeltää muita sairauksia tai esiintyä niiden kanssa yhtä aikaa. Persoonallisuuden muutos sitävastoin on tavallisesti aikuisiällä alkanut tila, joka on vakavan tai pitkittyneen stressin, äärimmäisen hankalien
ympäristötekijöden, vakavan psyykkisen sairauden, aivovamman tai aivosairauden seurausta (katso F07).
Jokainen tähän ryhmään sisältyvä häiriö voidaan luokitella siinä esiintyvän hallitsevan käyttäytymismallin perusteella. Tämän ryhmän luokitus on kuitenkin tällä hetkellä rajoittunut kuvaamaan sarjaa persoonallisuustyyppejä ja näiden alatyyppejä. Ne eivät
ole täysin toisiaan poissulkevia ja niissä esiintyy päällekkäisyyttä joidenkin luonteenomaisten piirteiden kohdalla.
Persoonallisuushäiriöt on sen vuoksi jaoteltu sellaisten luonteenpiirteiden mukaan, mitkä vastaavat yleisimpiä käytösmalleja. Nämä alatyypit ovat laajasti hyväksyttyjä persoonallisuuden poikkeamien päämuotoja. Persoonallisuushäiriön diagnoosia tehtäessä
tulisi kliinisesti arvioida kaikkia psyykkisen toiminnan osa-alueita.Diagnostisen arvion tulisi kuitenkin viitata vain niihin piirteisiin, joiden vaikeusaste ylittää suositellun persoonallisuushäiriödiagnoosin kynnyksen.
Arvion tulisi pohjautua mahdollisimman moneen tietolähteeseen. Joskus diagnoosi potilaan persoonallisuudesta on mahdollista tehdä yhden haastattelun perusteella, mutta usein on tarpeen suorittaa useampia haastatteluja ja kerätä tietoja muistakin lähteistä.
Mielialan aaltoiluhäiriö ja skitsotyyppinen häiriö luokiteltiin aikaisemmin persoonallisuushäiriöihin. Nykyisin ne luokitellaan muualle eli mielialan aaltoiluhäiriö luokkaan F30-F39 ja skitsotyyppinen häiriö luokkaan F20-F29, koska ne muistuttavat näiden
ryhmien muita häiriöitä monien ominaisuuksiensa, esimerkiksi oireiden ja perinnöllisyyden osalta.
Persoonallisuuden muutosten alaryhmän diagnoosi pohjautuu muutoksen aiheuttaneeseen syyhyn, esimerkiksi katastrofaaliseen kokemukseen, pitkittyneeseen stressiin tai rasitukseen tai psyykkiseen sairauteen (lukuunottamatta skitsofrenian jäännöstilaa, joka
diagnosoidaan luokkaan F20.5).
Persoonallisuushäiriöt on tärkeää erottaa muista F-luokan häiriöistä. Jos persoonallisuuden häiriö ilmenee ennen lyhyt- tai pitkäaikaista psyykkistä sairautta tai sen jälkeen, molemmat tilat tulisi diagnosoida. Näissä tilanteissa multiaksiaalisen
luokituksen käyttö ydinhäiriön lisänä olevien psykososiaalisten tekijöiden ilmaisemiseksi helpottaa tällaisten tilojen ja häiriöiden diagnosointia.
Kulttuurilliset ja alueelliset erot ovat tärkeitä persoonallisuushäiriöiden ilmenemisen kannalta, mutta toistaiseksi näistä tekijöistä on vain vähän tietoa. Vain jossain tietyssä osassa maailmaa tavattavat persoonallisuushäiriöt, joiden ilmiasu ei vastaa
mitään allaolevia alatyyppejä, voidaan luokitella kohtaan muut persoonallisuushäiriöt. Lisäksi tätä tiettyyn maahan tai alueeseen viittavaa häiriötyyppiä diagnosoitaessa voidaan käyttää luokituksen viisimerkkistä sovellusta.
Personallisuushäiriöiden paikallisia eroja voidaan esittää myös näitä häiriöitä koskevan diagnostisen ohjeiston sanamuodoissa.
&Kehitysvammaisen persoonallisuushäiriöt
Mahdollisen persoonallisuushäiriön erottaminen kehitysvammaisuuteen liittyväst käytöshäiriöstä on vaikeaa. On tärkeää todeta ne tekijät, jotka ylläpitävät sopeutumista heikentävää käytöstä, ja käyttää tämän ryhmän diagnooseja ainoastaan kun on selvää,
ettei tila ole seurausta muusta psyykkisestä tai fyysisestä häiriöstä.
Kun kehitysvammaisen oireisto muuten täyttää persoonallisuushäiriön kriteerit, on usein syytä harkita ryhmien F06 ja F07 diagnoosikoodien käyttöä.

Ryhmä F60–F62: Määritetyt persoonallisuushäiriöt, sekamuotoiset ja muut persoonallisuushäiriöt sekä pitkäaikaiset persoonallisuuden muutokset
Specificerade personlighetsstörningar, blandade och andra personlighetsstörningar samt långvariga personlighetsstörningar

Ryhmä F60–F69: Aikuisiän persoonallisuus- ja käytöshäiriöt
Personlighetsstörningar och beteendestörningar hos vuxna
Perturbationes personalitatis et modi se gerendi adultorum

Huomautukset

Tämä ryhmä sisältää kliinisesti merkittäviä pitkäaikaisia häiriöitä ja käyttäytymismalleja, jotka kuvastavat yksilön luonteenomaista elämäntapaa ja suhtautumistapaa itseensä ja muihin. Toiset niistä ilmaantuvat varhaisessa yksilönkehityksen vaiheessa
rakennetekijöiden ja sosiaalisten kokemusten tuloksena. Toiset taas kehittyvät myöhemmällä iällä.

Luku

V Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt F00–F99