Etusivu » Keliakia

Keliakia

Lääkärikirja Duodecim
10.7.2020
yleislääketieteen erikoislääkäri, laillistettu ravitsemusterapeutti Satu Tunturi

Keskeistä

  • Keliakia on tauti, jossa tiettyjen viljatuotteiden sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja edelleen suolinukan vaurioitumisen. Tautia esiintyy henkilöillä, joilla on siihen perinnöllinen alttius.
  • Keliakian oireita voivat olla pitkäaikainen ripuli ja löysät ulosteet, vatsakipu, turvotukset, ilmavaivat, ummetus ja suolen toiminnan vaihtelu. Oireet voivat olla lieviä, ja osalla potilaista niitä ei ole lainkaan.
  • Ihokeliakiassa pääoireena esiintyy voimakkaasti kutisevia rakkuloita kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa.
  • Keliakian hoitona on elinikäinen gluteeniton ruokavalio.

Yleistä

Keliakia on tauti, jossa viljatuotteiden sisältämä valkuaisaine gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa henkilöillä, joilla on perinnöllinen alttius taudille. Osalla potilaista on myös iho-oireita (ks. «Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis)»1).

Väestötutkimuksissa keliakiaa on todettu noin 2 prosentilla suomalaisista. Ihokeliakiaa esiintyy noin 10 %:lla aikuisista keliaakikoista.

Suolen keliakiaa sairastavista kaksi kolmasosaa on naisia, ihokeliakia on tavallisempi miehillä. Keliakia ilmenee usein perheittäin. Jos jollakulla perheessä on keliakia, muilla perheenjäsenillä keliakian mahdollisuus on yksi kymmenestä.

Keliakia voi ilmetä erilaisina oireina missä iässä tahansa. Eniten sitä todetaan aikuisiässä, mutta se voi ilmetä jo pikkulapsilla tai vasta vanhuudessa.

Keliakian oireet

Oireet voivat olla hyvin monenlaisia. Useilla ne ovat lieviä, ja osalla niitä ei ole lainkaan.

Tyypillisimmät oireet ovat

  • pitkäaikainen ripuli ja löysät ulosteet
  • vatsakipu, turvotukset ja ilmavaivat
  • ummetus
  • suolen toiminnan vaihtelu
  • lapsilla kasvun hidastuminen.

Oireet voivat olla samanlaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä. Laihtuminen on klassinen keliakiaoire, mutta nykyisin suurin osa potilaista on normaali- tai ylipainoisia.

Sairauteen liittyy usein ravintoaineiden imeytymishäiriö, jonka seurauksena voi esiintyä joidenkin ravintoaineiden puutosta. Yleisimmät ovat raudanpuuteanemia, D-vitamiinin puute sekä suolivaurion aiheuttama toissijainen laktoosi-intoleranssi.

Keliakiassa esiintyy myös monia vaivoja, jotka eivät liity suolistoon. Keliakiaa sairastavilla on todettu tavallista enemmän lapsettomuutta, keskenmenoja, osteoporoosia (luun haurastumista), masennusta, maksaentsyymien nousua, pysyvien hampaiden kiillevaurioita ja hermostoon liittyviä oireita, kuten muistihäiriöitä.

Ihokeliakiassa (ks. «Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis)»1) pääoireena esiintyy voimakkaasti kutisevia rakkuloita kyynärpäissä, polvissa ja pakaroissa. Melkein kaikilla ihokeliakiaa sairastavilla on myös ”suolikeliakia”, mutta se on usein lieväoireinen tai oireeton.

Keliakian syyt

Keliakian aiheuttaa vehnässä, rukiissa ja ohrassa esiintyvä valkuaisaine gluteeni. Perinnöllisesti alttiilla henkilöillä se vaurioittaa, ilmeisesti immunologisen reaktion kautta, ohutsuolen sisäpintaa verhoavan limakalvon soluja. Sen seurauksena limakalvon nukkakerros surkastuu, jolloin ravintoaineiden imeytyminen suolesta solujen kautta verenkiertoon häiriintyy (ks. kuva «Limakalvon nukka»1).

Keliakia on autoimmuunitauti, johon liittyy taipumus vasta-aineiden muodostumiseen omia kudoksia kohtaan (ks. «Autoimmuunisairaudet»2). Siksi keliakiaa sairastavilla esiintyy muuta väestöä useammin muita autoimmuunitauteja, esimerkiksi tyypin 1 diabetesta ja kilpirauhasen sairauksia.

Keliakian toteaminen

Keliakiatutkimukset ovat aiheelliset, jos esiintyy siihen sopivia vatsaoireita, ravinnon imeytymishäiriöitä tai ihokeliakiaan sopivaa ihottumaa. Ensisijaisena alkututkimuksena on ns. transglutaminaasivasta-aineiden määritys verikokeella. Tutkimusta täydennetään määrittämällä verestä ns. endomysiumvasta-aineet, joiden esiintyminen on luotettava merkki keliakiasta. Tyypillisessä tapauksessa diagnoosi voidaan tehdä pelkillä vasta-ainetutkimuksilla ilman ohutsuolen tähystystä.

Ellei diagnoosia voida asettaa riittävän korkeiden vasta-ainepitoisuuksien perusteella, keliakiadiagnoosi varmistetaan suolinäytteen mikroskooppisella tutkimuksella. Näyte otetaan mahan tähystyksessä, jonka yhteydessä tähystin viedään ohutsuolen puolelle.

Ihokeliakia varmistetaan terveeltä iholta otetun näytepalan perusteella. Ihokeliakiassa veren keliakiavasta-aineet eivät nouse noin kolmasosalla ihokeliaakikoista.

Keliakian hoito

Hoitona on pysyvästi gluteeniton ruokavalio, joka on ainoa tehokas keliakian hoitomuoto. Ruokavaliossa vältetään kokonaan vehnää, ruista ja ohraa sisältäviä ruokia, ja ne korvataan gluteenittomilla tuotteilla. Hoito on elinikäinen, ja siinä tulee pyrkiä mahdollisimman tiukasti karttamaan mainittuja viljoja. Gluteeniton kaura soveltuu keliakiaa sairastaville kohtuullisesti käytettynä. Ruokavaliohoito aloitetaan ravitsemusterapeutin ohjauksessa.

Hoidon aikana vatsaoireet yleensä häviävät vähitellen muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Tarvittaessa hoidon teho varmistetaan tähystyksessä otetun koepalan tutkimuksella yleensä noin vuoden kuluttua ruokavalion aloittamisesta.

Ihokeliakian (ks. «Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis)»1) hoidossa noudatetaan samaa elinikäistä gluteenitonta ruokavaliota kuin suolistokeliakiassa. Pelkällä ruokavaliolla iho-oireet häviävät hitaasti, minkä takia ihotautilääkäri aloittaa usein alkuvaiheessa dapsoni-lääkkeen. Dapsoni-lääkettä tarvitaan usein 1–2 vuotta.

Hoidon aikana vatsaoireet yleensä häviävät vähitellen muutamassa viikossa tai kuukaudessa. Hoidon tehoa voidaan seurata oireiden ja poikkeavien löydösten korjaantumisella, veren vasta-ainemäärityksillä ja joissakin tapauksissa tähystyksessä otetun seurantakoepalan tutkimuksella. Taudin oireet ja suolivaurio ilmaantuvat uudelleen, jos palataan normaaliin ruokavalioon tai gluteenittomasta ruokavaliosta lipsutaan.

Joskus tiukkakaan ruokavalio ei paranna keliakiaa. Tilasta käytetään nimitystä refraktaarikeliakia. Se on Suomessa harvinainen. Tällöin erikoislääkäri tutkii, onko syynä jokin muu suoliston sairaus vai jokin harvinainen keliakian alatyyppi.

Kela myöntää asianmukaisesti varmistettua keliakiaa tai ihokeliakiaa sairastavalle lapselle perusvammaistukea 16-vuotiaaksi asti. Aikuisilta Kelan myöntämä ruokavaliokorvaus on poistunut.

Keliakialiitto ry tarjoaa tietoa keliakiasta ja sen hoidosta sekä apua ja ohjausta gluteenittoman arjen asioihin (ks. «https://www.keliakialiitto.fi/kuluttajat/»1).

Keliakian seulonta

Seulontaa (keliakian tutkimista vaikkei ole oireita) verikokeen avulla suositellaan henkilöille, joilla riski sairastua on tavallista suurempi. Heitä ovat seuraavat henkilöt: jollakin perheenjäsenellä on keliakia, tyypin 1 diabetes, autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus), Sjögrenin oireyhtymää sairastavat, Downin oireyhtymän omaavat, pälvikaljupotilaat ja veren immunoglobuliini A:n puutoksesta kärsivät.

Keliakian ehkäisy

Keliakia syntyy perinnöllisesti alttiille henkilöille, eikä siihen tunneta ehkäisyä. Taudin toteamisen ja hoitamisen jälkeen sairauden uusien ohutsuolimuutoksien ja ihokeliakiaihottumien synty voidaan estää gluteenittomalla ruokavaliolla.

Gluteeniherkkyys ilman keliakiaa tai vilja-allergiaa

Viime aikoina on havaittu, että jotkut ihmiset saavat oireita gluteenista, vaikka heillä ei ole todettu keliakiaa tai vilja-allergiaa. Koska ilmiön toteamiseksi ei ole olemassa mitään luotettavaa testiä, ilmiön yleisyyttä ei tunneta. Arvioina on esitetty, että tällaisia gluteeniherkkiä on väestössä 0,5–6 sataa henkilöä kohden.

Gluteenittoman ruokavalion terveysvaikutuksista puhutaan paljon. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat siirtymästä gluteenittomaan dieettiin liian herkästi, koska silloin ruokavalio usein muuttuu muuten epäterveellisempään suuntaan. Gluteenitonta dieettiä noudattavilla on todettu kuidun ja mineraalien saannin vähentyneen ja sokerin käytön lisääntyneen.

Ennen kuin gluteeniherkkyysdiagnoosi voidaan tehdä, pitää keliakian mahdollisuus ja vilja-allergia sulkea pois sopivilla testeillä.

Lisää tietoa keliakiasta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Keliakia»3.

Keliakialiiton kotisivut «http://www.keliakialiitto.fi/»2.

Käytettyjä lähteitä

Ilus T. Keliakia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 10.1.2020.

Keliakia. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018 (viitattu 10.7.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi08001»3

Kaukinen K, Collin P. Oireita viljoista ilman keliakiaa - mitä gluteeniherkkyydestä tiedetään? Suomen Lääkärilehti 2014;69: s. 531–532.

Mäki M. Uusia mahdollisuuksia keliakian hoitoon. Duodecim 2015;131:303-304 «/xmedia/duo/duo12099.pdf»4.

Salmi T, Lindfors K, Kurppa K, Kaukinen K. Keliakia. Duodecim 2017;133:1681-8 «/xmedia/duo/duo13911.pdf»5.