Etusivu » Maksakirroosi

Maksakirroosi

Lääkärikirja Duodecim
28.7.2020
yleislääketieteen erikoislääkäri Satu Tunturi

Maksa on oikealla ylävatsalla sijaitseva suuri elin (ks. kuva «Maksa»1). Maksakirroosissa eli maksan kovettumisessa osa maksakudoksesta on muuttunut sidekudokseksi. Maksakirroosi on monien maksasairauksien loppuvaihe. Yleisin aiheuttaja on alkoholi ja enenevästi vyötärölihavuuteen liittyvä rasvamaksa.

Maksakirroosi on vakava sairaus, ja Suomessa siihen liittyvä kuolleisuus on kasvussa. Maksakirroosiin kuolee tällä hetkellä neljä kertaa enemmän työikäisiä ihmisiä kuin 40 vuotta sitten.

Maksakirroosin syyt

Maksakirroosia aiheuttavat pitkäaikainen runsas alkoholin käyttö, vyötärölihavuuden aiheuttama rasvamaksa, maksan virustulehdukset, erityisesti C-hepatiitti ja tietyt autoimmuunitaudit.

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa välivaiheiden kautta ensin maksan rasvoittumista, sitten maksasolujen kroonista tulehdusta (alkoholihepatiitti), joka vuosien aikana johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Kirroosin vaara on selvästi suurentunut, jos päivittäisen absoluuttisen alkoholin määrä on miehillä 60–80 grammaa tai enemmän. Määrä vastaa 4–5 ravintola-annosta. Naisilla jo pienempi määrä on vaarallinen. Suomessa maksakirrooseista suurin osa on alkoholin aiheuttama.

Virustulehduksen aiheuttamista pitkäaikaisista maksatulehduksista (ks. «Maksatulehdus (hepatiitti) aikuisilla»1) B- ja C-hepatiitti voivat vuosien kuluessa johtaa kirroosiin. Suomessa näiden virusten aiheuttamia maksatulehduksia on moniin muihin maihin verrattuna vähän, minkä vuoksi myös niiden aiheuttamien kirroosien määrä on melko pieni.

Yleistyvä maksakirroosin syy on rasvamaksa (ks. «Rasvamaksa»2), joka liittyy lihavuuteen, etenkin vyötärölihavuuteen (ks. «Vyötärölihavuus (keskivartalolihavuus, omenalihavuus)»3). Osalla ihmisiä rasvamaksaan liittyy maksan tulehdusreaktiota, joka vuosien mittaan johtaa kirroosiin. Lihavuuden yleistymisen myötä rasvamaksan aiheuttama maksakirroosi on lisääntynyt.

Yksi kirroosiin johtava maksasairauksien ryhmä ovat autoimmuunimekanismilla (ks. «Autoimmuunisairaudet»4) syntyvät maksan tai sappiteiden tulehdukset. Näitä ovat sappikirroosi eli primaarinen biliaarinen kirroosi (ks. «Primaarinen biliaarinen kolangiitti, PBC (sappikirroosi)»5) ja krooninen autoimmuunihepatiitti.

Maksakirroosin oireet

Alkuvaiheessa maksakirroosi ei aiheuta mitään oireita. Oireet voivat olla myös epämääräisiä, kuten väsymystä, lievää kuumeilua, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia tai painon tunnetta ylävatsalla. Siksi alkavaa ja keskivaikeaa kirroosia voi sairastaa pitkään ilman, että tietää sairaudesta. Jos tässä vaiheessa tutkitaan veren maksa-arvoja (ks. «Maksa-arvot (maksakokeet)»6), voi niissä olla maksan häiriöön viittaavia muutoksia tai ne voivat olla normaaleja. Maksakirroosille ei ole olemassa yhtä ominaista laboratoriotutkimusta, jolla se voitaisiin tarkasti todeta, mutta laboratoriokokeilla voidaan päästä maksakirroosin jäljille. Maksakirroosissa näkyy muutoksia kaikututkimuksessa, mutta niidenkään perusteella sitä ei voi varmuudella todeta. Ainoa varma tapa todeta maksakirroosi ennen selviä oireita on näytepalan otto maksasta ja sen mikroskooppinen tutkimus.

Loppuvaiheessa maksakirroosiin liittyy monia vaikeita oireita. Suurin osa aiheutuu siitä, että toimivaa maksakudosta on jäljellä liian vähän hoitamaan maksan monia tehtäviä. Tyypillisiä oireita ovat kutina ja keltaisuus. Keltaisuus johtuu siitä, että maksa ei pysty poistamaan verestä punasolujen hajoamistuotteena syntynyttä bilirubiinia (ks. «Keltaisuus (”keltatauti”)»7). Väsymys ja lopuksi tajunnan häiriöt johtuvat vereen kertyneistä aineenvaihduntatuotteita, joita maksasolut normaalisti käsittelevät. Kirroosimaksa ei pysty tuottamaan riittävästi valkuaisaineita ja hyytymistekijöitä, mistä seurauksena on turvotuksia ja vuototaipumusta.

Maksakirroosin myöhäisvaiheessa vatsaontelon sisään kertyy nestettä eli askitesta. Sitä kehittyy muun muassa siksi, että vatsan elimistä maksaan johtavan porttilaskimon paine nousee, jolloin nestettä tihkuu vatsaonteloon. Askiteksen kertyminen on merkki vakavasta maksasairaudesta. Porttilaskimon kohonnut paine aiheuttaa myös ruokatorven laskimoihin suonikohjuja, jotka voivat puhjeta ja aiheuttaa hengenvaarallisen verenvuodon.

Pitkälle edennyt maksakirroosi johtaa niin vaikeisiin aineenvaihdunnan häiriöihin, että ne vaikuttavat myös aivojen toimintaan. Tämä voi ilmetä tajunnan laskuna ja jopa syvänä tajuttomuutena, jota kutsutaan maksakoomaksi. Maksakooma on hyvin vakava hengenvaarallinen tila.

Alkoholin aiheuttama maksakirroosi on yleisin maksasyövän aiheuttaja; ks. «Maksan ja sappiteiden syövät»8.

Maksakirroosin hoito

Maksan sidekudoistumista ei pystytä lääkkeillä eikä muilla hoidoilla palauttamaan. Hoidon tavoitteena on maksakirroosin etenemisen pysäyttäminen. Tällöin tärkein toimenpide on täydellinen pidättäytyminen alkoholijuomista. Maksakirroosiin liittyy usein aliravitsemus, jolloin runsasenergiainen ja paljon proteiinia sisältävä ruokavalio on tarpeen.

Askitesta voidaan vähentää nesteenpoistolääkkeillä (diureeteilla) ja vaikeimmissa tapauksissa sairaalassa poistamalla nestettä onton neulan kautta.

Vaikeassa maksakirroosissa ainoa hoitokeino on maksansiirto. Jos maksakirroosin syynä on alkoholi, maksansiirtoa voidaan harkita vasta kun potilas on osoittanut pystyvänsä raittiuteen olemalla useita kuukausia raittiina.

Maksakirroosi on vakava sairaus. Siinä vaiheessa, kun vatsaonteloon on kehittynyt nestettä, kirroosipotilaista melkein puolet kuolee vuoden kuluessa.

Maksakirroosin ehkäisy

Maksakirroosin syntyminen voidaan estää nauttimalla alkoholia vain kohtuullisesti. Kirroosiin johtaa säännöllinen runsas alkoholin käyttö, ks. edellä. Harvoin tapahtuva humalajuominen ei maksakirroosia aiheuta.

Keskivartalo- eli vyötärölihavuuteen liittyy lähes aina maksan rasvoittuminen, joka osalla voi kehittyä kirroosiksi. Jo muutaman kilon laihduttaminen poistaa tehokkaasti rasvaa maksasta ja siten vähentää maksakirroosin vaaraa.

B- ja C-hepatiittitartuntoja voidaan välttää suojatulla seksillä ja välttämällä suonensisäisiä huumeita. B-hepatiittiin on kehitetty rokote.

Käytettyjä lähteitä

Koskela R. Maksakirroosi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 24.10.2018.