Etusivu » Aivokalvotulehdus lapsella

Aivokalvotulehdus lapsella

Lääkärikirja Duodecim
2.12.2017
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Aivokalvo(n)tulehdus eli meningiitti on pelätyimpiä lasten infektioita. Sitä aiheuttavat niin virukset kuin bakteeritkin. Meningiitissä kyse on aivoa peittävän kalvon, ei itse aivokudoksen, tulehtumisesta. Erityisesti herpesvirusten aiheuttamassa infektiossa sekä aivokudos että aivokalvot voivat kuitenkin tulehtua samanaikaisesti.

Syyt ja oireet

Vaikeita bakteerien aiheuttamia meningiittejä esiintyi vielä 1980-luvulla melko runsaasti, mutta hemofilus (Hib) -rokotusten myötä esiintyvyys on laskenut vähiin. Tilannetta on vielä parantanut vuonna 2010 käyttöön otettu pneumokokkirokote. Tällä hetkellä aivokalvotulehdusta aiheuttavat lähinnä meningokokki- ja pneumokokkibakteerit. Vastasyntyneillä ja muutaman viikon ikäisillä lapsilla bakteerimeningiittiä voivat aiheuttaa myös B-streptokokki sekä nk. gramnegatiiviset sauvabakteerit.

Bakteeriperäisessä aivokalvotulehduksessa oireina esiintyy korkeaa kuumetta, päänsärkyä, oksentelua, väsymystä, tajunnan häiriöitä, valonarkuutta, niskajäykkyyttä ja pienillä lapsilla huonoa syömistä. Joskus iholle ilmaantuu pieniä (1–5 millimetriä) tai suurempia (useita senttimetrejä) punaisia läiskiä merkkinä ihoverenvuodosta. Tämä on tyypillistä erityisesti meningokokki-infektioissa.

Vaikeaa bakteeriperäistä aivokalvotulehdusta yleisempi on virusten aiheuttama aivokalvotulehdus, jonka oireena ovat kuume, päänsärky ja joskus myös niskajäykkyys. Lapset ovat yleensä hyväkuntoisia ja paranevat sairaudesta muutamassa päivässä itsestään. Virusperäistä aivokalvotulehdusta aiheuttavat erityisesti enterovirukset syksyisin. Muita aiheuttajia ovat Herpes simplex -virus, vesirokkovirus ja eräät muut harvinaiset aiheuttajat.

Milloin hoitoon

Aivokalvotulehdusta epäiltäessä on aina syytä hakeutua saman tien hoitoon. Nimenomaan meningokokkibakteerin aiheuttama tauti voi edetä hyvin nopeasti eli muutamien tuntienkin kuluessa. Korkeakuumeisen lapsen yleistilan nopea huonontuminen, raajojen viileys ja ihonvärin vaihtelu edellyttävät pikaista lähtöä tilannearvioon. Koska oireiden perusteella ei voi varmasti erottaa vaikeaa ja lievää taudinmuotoa, lapselta joudutaan usein ottamaan verikokeiden lisäksi selkäydinnestenäyte diagnoosin varmistamiseksi. Tämä edellyttää potilaan lähettämistä sairaalan poliklinikalle, jossa lannepisto ja selkäydinnestenäytteen päivystyksellinen tutkiminen sujuvat joutuisasti.

Hoito

Bakteeriperäisen aivokalvontulehduksen hoidoksi aloitetaan sairaalassa suonensisäinen antibioottilääkitys ja muu tukihoito. Potilas otetaan usein tehohoitoon ensimmäisiksi vuorokausiksi. Hoidon ansiosta valtaosa paranee hyvin. Jos kyse on viruksen aiheuttamasta aivokalvotulehduksesta, hoitona käytetään tulehduskipulääkkeitä ja paraneminen sujuu hyvin myös kotona – kunhan tulehduksen vaarattomuus on ensi todettu asianmukaisin kokein.

Ehkäisy

Hib-rokote on vähentänyt aivokalvotulehdusten ilmaantumista dramaattisesti. Meningokokkirokotteen osalta kehitystyö on edelleen kesken. Nykyinen rokote, joka ei kuulu yleiseen rokotusohjelmaan, antaa vain osittaisen suojan. Myös pneumokokkirokotteen liittäminen pienten lasten rokotusohjelmaan syksyllä 2010 on vähentänyt meningiittejä, mutta rokotteen antama suoja ei pneumokokin suhteen ole täysin aukoton. Kun lapsella todetaan bakteeriperäinen aivokalvotulehdus, otetaan sairaalasta perheen lisäksi yhteys lapsen päivähoitoyksikköön ja informoidaan tilanteesta. Lähipiirille määrätään usein antibioottilääkitys estämään uusien tautitapausten ilmaantumista. Lääkitys määrätään aina tapauskohtaisesti. Virusperäisen infektion ehkäisyssä kotipiirissä on tärkeää vähentää tarttumisriskiä huolellisella käsien pesulla ja muulla hygienialla, sillä enterovirukset tarttuvat erityisesti kosketustartuntana.

Käytettyjä lähteitä

Jenu S, Simons L, Pätäri-Sampo A, Toropainen M, Saxén H. Lasten kotisyntyiset invasiiviset infektiot. Duodecim 2014;130(14):1445-51 «/xmedia/duo/duo11738.pdf»1

Uhari M. Lapsen aivokalvotulehdus. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.8.2016.