Etusivu » Virtsaputkioireyhtymä

Virtsaputkioireyhtymä

Lääkärikirja Duodecim
1.10.2018
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Virtsakirvely ja virtsaputken alueen oireet (ks. «Virtsaputken oireet ja virtsakirvely»1) ovat melko tavallisia. Joskus oireilu voi pitkittyä ja aiheuttaa erilaisia kipuja.

Oireet

Virtsaputkioireyhtymäksi kutsutaan tilaa, jossa yhdistyvät virtsaamiskirvely, tiheä virtsaamistarve, kipu virtsaputken seudussa sekä tunne epätäydellisestä rakon tyhjenemisestä. Myös yhdyntäkipuja (ks. «Yhdyntäkipu»2) esiintyy yleisesti. Joskus oire voi syntyä akuutin virtsatietulehduksen jälkeen. Virtsaputkioireyhtymä voi olla osa kroonista kipuoireyhtymää ja liittyä fibromyalgiaan. Onneksi 85 % virtsaputkioireista kärsivistä paranee ajan myötä ilman hoitoa.

Taudin toteaminen

Mahdollinen virtsarakon tulehdus on syytä selvittää virtsanäytteen tutkimuksella (ks. «Virtsatietulehdus aikuisilla, virtsatieinfektio»3). Joskus oireiden takana voi olla sukupuoliteitse tarttuva tulehdus, jolloin klamydianäytteen ottaminen on aiheellista (ks. «Klamydia»4). Papakokeella (ks. «Papakoe»5) voidaan tutkia emättimen limakalvon tilanne ja mahdolliset tulehdusmuutokset. Gynekologisessa tutkimuksessa voidaan arvioida limakalvojen ulkonäkö ja esimerkiksi estrogeenivajaukseen viittaava limakalvon oheneminen (ks. «Emättimen limakalvojen kuivuminen»6). Gynekologisen tutkimuksen yhteydessä tehtävä tunnustelu voi paljastaa voimakkaasti aristavan virtsaputken.

Itsehoito

Nesteitä nautitaan normaalisti; 1,5–2 litraa/vrk riittää. Jotkut juomat, kuten kahvi, tee, kolajuomat ja sitrusmehut, saattavat ärsyttää rakkoa. Virtsarakko kannattaa tyhjentää sopivin välein (päivällä 3–4 tunnin välein ja aina yhdynnän jälkeen). Vaihdevuosien jälkeen kannattaa käyttää paikallisia estrogeenivalmisteita, esimerkiksi voiteena.

Milloin lääkäriin

Lääkärin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos oire on hankala tai oireet pitkittyvät. Tavallisen virtsanäytteen ohella tarvitaan lisätutkimuksia, jos virtsassa on verta tai jos rakko ei tunnu tyhjenevän kunnolla. Hankalissa tilanteissa lääkäri voi aloittaa lääkehoitona kipukynnystä nostavia lääkkeitä.

Ehkäisy

Kylmettymistä kannattaa välttää, ja hyvä hygienia on luonnollisesti paikallaan. Kiire ja jännitys sekä kylmä tuovat virtsaamistarpeen herkästi esille. Kannattaa opetella rentoutumaan.

Käytettyjä lähteitä

Nilsson CG. Naisen virtsatieongelmat. Kirjassa: Ylikorkala O, Tapanainen J (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2011, s. 215.

Wuorela M. Virtsatieinfektiot. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 7.2.2017.