Etusivu » Kondylooma miehellä

Kondylooma miehellä

Lääkärikirja Duodecim
6.11.2019
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Eija Hiltunen-Back

Kondyloomiksi kutsutaan papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamia, yleensä sukuelinten limakalvoilla, peniksen iholla ja peräaukossa ja sen ympärillä esiintyviä syylämäisiä muutoksia. HPV tarttuu pääasiassa seksiteitse limakalvo- ja ihokosketuksen kautta. Tartunnan saa noin puolet nuorista muutaman vuoden sisään aktiivisen seksielämän aloittamisen jälkeen. Näkyviä kondyloomia kehittyy kuitenkin vain yhdelle sadasta tartunnan saaneesta. Oireeton viruksen kantaja voi kuitenkin myös tartuttaa seksikumppaneitaan.

Suurin osa HPV-tartunnoista paranee itsestään parin vuoden kuluessa. Kondyloomia aiheuttavat tavallisesti HPV-virustyypit 6 ja 11, jotka ovat ns. matalan syöpäriskin virustyyppejä.

Naisilla korkean riskin HPV-virustyyppien 16 ja 18 tartunnat voivat pitkittyessään lisätä riskiä kohdunkaulan syövän esiastemuutosten kehittymiselle. HPV 16 ja 18 on liitetty myös osaan peniksen, ulkosynnytinten, peräaukon sekä pään ja kaulan alueen syöpätapauksista.

Oireet

Tartunnan saaneista vain osalla todetaan näkyviä kondyloomia. Aika tartunnasta syylien ilmaantumiseen vaihtelee kuukausista vuosiin. Miehillä suurin osa kondyloomista näkyy selvinä limakalvon ja ihon värisinä näppyinä terskassa, peniksen varressa, kivespussissa ja peräaukon alueella. Usein muutoksia on useammalla alueella samanaikaisesti. Syylät voivat muodostaa suuriakin rykelmiä (ks. kuva «Kondyloomat»1). Peniksen varressa kondyloomat ovat usein tummia ja luomimaisia (kuva «Visvasyyliä peniksen varressa»2). Kondyloomia voi olla myös virtsaputkessa, jolloin ne voivat aiheuttaa kirvelyä virtsatessa ja limavuotoa virtsaputken suulta sekä vaikeuttaa virtsasuihkua.

Terskan juuressa olevat helmiäisnystyt eivät ole kondyloomia vaan hyvälaatuisia sidekudoksesta ja verisuonista koostuvia nystermiä (kuva «Helmiäisnystyt terskassa»3).

Taudin toteaminen

Miehillä kondyloomadiagnoosin tekemiseen riittää tavallisesti lääkärin tekemä kliininen tutkimus. Epäselvissä tapauksissa voidaan ottaa muutoksesta koepala (ks. «Koepala ihosta»1) mikroskooppitutkimusta varten. HPV-tartuntaa ei voida todeta laboratoriotutkimuksilla.

Milloin hoitoon?

Jos sukuelinten alueelle ilmaantuu lisääntyvästi oireettomia näppylöitä, kannattaa niitä käydä näyttämässä lääkärille. Kondyloomia voidaan hoitaa kotona podofyllotoksiiniliuoksella tai imikimodivoiteella, jotka ovat reseptilääkkeitä. Lääkärin vastaanotolla voidaan kondyloomia jäädyttää (kryohoito) tai polttaa (laserhoito). Kondyloomat uusiutuvat helposti hoidon jälkeen. Itse virusta tuhoavaa hoitoa ei ole, vaan oma immuniteetti hävittää viruksen aikanaan.

Ehkäisy

Kondomi suojaa HPV-tartunnalta vain osittain. Kondomia kannattaa käyttää aina tilapäisissä suhteissa, sillä se estää tehokkaasti myös muiden sukupuoliyhdynnässä leviävien tautien tarttumisen. Tupakointi voi pitkittää HPV-infektion kestoa. Aiemmin sairastettu kondylooma ei suojaa uudelta tartunnalta.

HPV-tartuntoja voidaan ehkäistä rokotteilla. Kansalliseen rokotusohjelmaan on vuodesta 2013 lähtien kuulunut 11–12-vuotiaille tytöille annettava HPV-rokote.

Käytettyjä lähteitä

Käypä hoito -suositus Seksitaudit «https://www.kaypahoito.fi/hoi50087»1

Nieminen P. Papilloomavirusinfektio. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 23.4.2019.