Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Afasia (aivoperäinen puhehäiriö)

Afasia (aivoperäinen puhehäiriö)

Lääkärikirja Duodecim
3.2.2019
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Afasia merkitsee vaikeutta ymmärtää tai tuottaa puhuttua tai kirjoitettua kieltä. Usein molemmat oireet esiintyvät yhtä aikaa. Syynä on aivojen vaurio, yleensä vasemman aivopuoliskon alueella. Afasian yleisin syy on aivoverenkiertohäiriö (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1).

Oireet

Afasia voi ilmetä eri tavoilla. Puhe voi olla sujuvaa, mutta sanojen löytämisessä on vaikeuksia. Puhuminen voi olla myös työlästä ja hidasta, jolloin puheen ymmärtäminen on yleensä paremmin säilynyt. Puhe voi olla myös vuolasta, mutta sisältää runsaasti outoja tai vääristyneitä sanoja. Tällöin afasiapotilaan puheen ymmärtämisessä on usein huomattavia vaikeuksia. Vaikeusaste vaihtelee tuskin huomattavasta puhe- ja ymmärtämisvaikeudesta tilaan, jossa kaikki kielelliset toiminnot ovat huomattavasti vaikeutuneet. On huomattava, että puhehäiriöstä huolimatta älykkyys ja ajattelu saattavat olla normaalit.

Aivohalvauksiin liittyvät muut aivojen toiminnan häiriöt aiheuttavat usein samanaikaisesti muitakin oireita. Näitä ovat esimerkiksi muistiongelmat, häiriöt hahmottamisessa ja halvausoireet. Häiriöt puhe-elinten (kurkunpään äänihuulet) toiminnoissa voi entisestään mutkistaa puheen tuottamista.

Hoito ja kuntoutus

Äkillisen puhehäiriön ilmaantuessa potilas pitää toimittaa välittömästi lääkärin tutkittavaksi mieluimmin päivystävään sairaalaan. Hoito määräytyy puhehäiriön aiheuttaneen sairauden mukaan (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1).

Kuntoutuksen toteuttaa koulutettu puheterapeutti. Useimmiten puhekyky kuten myös puheen ymmärtämiskyky toipuvat osittain, joskus täysin. Lopullinen toipuminen riippuu afasian aiheuttaneen tilan vaikeusasteesta.

Vaikeasti puhevammaisella on vammaispalvelulain nojalla oikeus tulkkipalveluun. Tulkkipalveluun hakeudutaan puheterapeutin tai vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän kautta.

Kommunikaatiovihjeitä

Perheenjäsenet ja ystävät voivat auttaa afasiapotilasta toimimalla seuraavasti.

  • Varataan riittävästi aikaa afasiapotilaan kanssa puhumiseen.
  • Rauhallisessa ja rennossa ilmapiirissä puhuminen sujuu parhaiten.
  • Puhe kohdistetaan suoraan potilaalle eikä esimerkiksi hänestä huolehtivalle henkilölle.
  • Puhutaan normaalilla äänellä, sillä kuulossa ei yleensä ole vikaa.
  • Esitetään yksi asia kerrallaan ja tarvittaessa toistetaan toisin sanoin (lisävihjeet parantavat ymmärtämistä).
  • Apuna voidaan käyttää eleitä, piirtämistä yms.
  • Potilaalle annetaan aikaa vastata eikä kiirehditä arvailemaan ensimmäisen yrityksen perusteella.
  • Tarvittaessa kysytään, ymmärsikö potilas sanotun asian. Kerrotaan, jos itse ei ymmärretä.

Lisätietoa itsehoidosta ja vertaistukea saa Aivoliitosta «http://www.stroke.fi/»1 ja sen jäsenyhdistyksistä.

Ehkäisy

Afasia johtuu yleensä aivoverenkiertohäiriöstä (aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta), joten sitä voidaan ehkäistä samoilla toimenpiteillä kuin aivohalvauksia (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1).

Lisätietoa aiheesta

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Aivoliitto ry:n verkkosivut: «http://www.stroke.fi/»1

Käytettyjä lähteitä

Kiesiläinen A. Afasia. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 29.5.2018.