Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA)

Lääkärikirja Duodecim
3.2.2019
neurologian erikoislääkäri Sari Atula

Ohimenevässä aivoverenkiertohäiriössä eli TIAssa (lyhenne termistä Transient Ischemic Attack) oireet menevät ohitse viimeistään 24 tunnin kuluessa. Useimmilla TIA-oire väistyy kuitenkin jo tunnin sisällä. Ensimmäinen TIA-kohtaus on hyvä varoitussignaali, jolloin päästään nopeasti pureutumaan sen taustalla oleviin riskitekijöihin ja näin toivottavasti estämään varsinaisen aivohalvauksen ilmaantuminen.

Oireiden ohimeneminen ei tarkoita sitä, että tilanne olisi viaton. Melkein yhdellä kymmenestä potilaasta ilmenee aivohalvaus (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1) viikon sisällä TIA-oireesta, ja tämän vuoksi TIA vaatiikin kiireellistä selvittelyä ja hoitoa. Jos TIA-oireet ovat kestäneet enemmän kuin 1–2 tuntia, usein todetaan pään kuvauksessa aivoinfarktin eli aivojen hapenpuutteesta aiheutuneen pysyvän kudosvaurion merkkejä. Tällöin kyse ei ole enää TIA:sta vaan aivohalvauksesta.

Ohimeneviä aivoverenkiertohäiriöitä esiintyy yleensä myöhäisessä keski-iässä ja vanhuksilla, vaara suurenee iän mukana. Kuitenkin huomattava osa potilaista on alle 65-vuotiaita. Ohimenevän aivoverenkiertohäiriön syyt ovat samat kuin varsinaisessa aivohalvauksessa (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1).

TIA:n oireet

Oireet riippuvat täysin siitä, mihin aivojen valtimoon verenkiertohäiriö kehittyy. Yleensä oireet alkavat äkisti. Niihin ei liity päänsärkyä eikä muitakaan kipuja. Yleisimpiä, ohimeneviä oireita ovat

  • toisen puolen ylä- tai alaraajan ohimenevä heikkous
  • toisen kasvopuoliskon alaosan halvausoire (esimerkiksi toinen suupieli roikkuu)
  • vaikeus puhua tai ymmärtää puhetta
  • toisen silmän näön hämärtyminen
  • huimaus, johon liittyy näkeminen kahtena (kaksoiskuvat), nielemisvaikeus tai vaikeus muodostaa sanoja.

Pelkkä äkillinen huimaus ei viittaa verenkiertohäiriöön.

Milloin hoitoon

Jos ilmenee yllä mainittuja oireita, pitää hakeutua välittömästi hoitoon, mielellään päivystävään sairaalaan, vaikka oireet olisivat menneet ohitse. Sairaalassa alkututkimuksiin kuuluu muun muassa pään tietokonekerroskuvaus. Mikäli kuvauksessa nähdään merkkejä aivoverenkiertohäiriöstä, kyse on jo aivoinfarktista. Lisäksi otetaan laajasti verikokeita, virtsanäyte ja sydänfilmi sekä tehdään kaulasuonten ultraäänitutkimus. Näillä tutkimuksilla pyritään löytämään aivoverenkiertohäiriön syyt.

TIA:n hoito

Kaikille potilaille aloitetaan asetyylisalisyylihappo (”aspiriini”), nykyään yhdistettynä toiseen verihiutaleisiin vaikuttavaan lääkkeeseen, vähentämään verihiutaleiden tarttumista toisiinsa. Tällöin uusien veritulppien syntyminen vähentyy. Muu hoito määräytyy sen mukaan, mitä syitä paljastuu verenkiertohäiriön syyksi (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1). Mikäli TIA paljastuu sydänperäiseksi, esimerkiksi eteisvärinä-rytmihäiriöstä johtuvaksi, aloitetaan verenohennuslääke eikä verihiutaleisiin vaikuttavaa hoitoa. Joskus TIA:n syynä on ahtauma kaulavaltimossa, jolloin valtimoahtauman leikkaushoito on mahdollinen.

Hoitoon kuuluu lisäksi lievästikin kohonneen verenpaineen (ks. «Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)»2) ja kohonneen veren kolesterolin (ks. «Kolesteroli»3) tehokas hoito. Samoin on aika miettiä elämäntapojaan. Tupakointi tulee viimeistään tässä vaiheessa lopettaa. Alkoholin kulutuksen pitäisi olla hyvin maltillista. Mikäli on ylipainoa, laihduttaminen auttaa hoitamaan myös verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Liikunnan tiedetään olevan hyväksi aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisyssä.

Mikäli kyseessä on työikäinen potilas, lyhyt sairausloma on paikallaan. Nykyisin suositellaan myös kuukauden autolla-ajokieltoa.

TIA:n ehkäisy

Ohimeneviä aivojen verenkiertohäiriöitä voidaan tehokkaasti ehkäistä samoilla elämäntapojen muutoksilla kuin varsinaisia aivohalvauksia (ks. «Aivohalvaus (aivoinfarkti ja aivoverenvuoto)»1).

Muita aivojen verenkiertohäiriöihin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Tunnista aivoinfarkti – hoitoon ja heti! (aivoinfarkti ja TIA)»5.

God medicinsk praxis-rekommendationen (patientinformation), läs: «Känn igen en hjärninfarkt – genast till jouren!»6.

Käytettyjä lähteitä

Sairanen T. TIA. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.11.2018.

Sairanen T, Lindsberg P, Rantanen K. TIA:n diagnostiikka ja nykyhoito. Duodecim 2010; 126:1401-10.