Etusivu » Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Lääkärikirja Duodecim
4.12.2020
kardiologian erikoislääkäri Raimo Kettunen

Keskeistä

  • Sydänlihastulehdukseen sairastutaan useimmiten tavallisen hengitysteiden virusinfektion yhteydessä. Tämän takia varsinkaan kuumeisen flunssan aikana ei pidä harrastaa kuntoliikuntaa.
  • Sydänlihastulehdus voi aiheuttaa rintakipuja tai harvemmin rytmihäiriöitä ja huonovointisuutta, jolloin on syytä hakeutua ensiapupoliklinikalle. Tällöin suljetaan pois vakava sydänkohtaus sydänfilmi- eli EKG-tutkimuksella ja verikokeella.
  • Virusperäinen sydänlihastulehdus paranee jokseenkin aina muutamassa viikossa kotihoidossa. Aluksi voidaan tarvita tulehduskipulääkettä.

Yleistä

Myokardiitti eli sydänlihaksen tulehdus johtuu useimmiten viruksista. Monet flunssaoireitakin aiheuttavat virukset (mm. coxsackie B -virus, adenovirus, influenssavirus) voivat tulehduttaa myös sydänlihaksen ainakin ohimenevästi. Muun muassa tämän takia ei flunssaisena suositella kuntoliikuntaa., varsinkin jos on lämpöilyä tai kuumetta.

Myös muiden mikrobien (esim. mykoplasman, klamydian ja borrelian) aiheuttamissa infektioissa sydänlihas voi tulehtua. Joskus myokardiitti liittyy reumaattiseen tai muuhun vasta-ainereaktiota aiheuttavaan eli immuunivälitteiseen tautiin (ks. «SLE (yleistynyt punahukka)»1). Jotkut solunsalpaajat ja sydämen alueelle kohdistunut sädehoito voivat aiheuttaa sydänlihastulehduksen. Tällöin syntyy tulehdusreaktio ilman mikrobeja.

Sydänlihastulehdus ja sydänpussintulehdus ilmenevät usein samanaikaisesti, jolloin puhutaan perimyokardiitista (ks. «Sydänpussitulehdus (perikardiitti)»2).

Sydänlihastulehduksen oireet

Oireiden vaikeusaste vaihtelee suuresti. Joskus viruksen aiheuttama myokardiitti todetaan kuumeisesta infektiosta kärsivällä potilaalla sydänfilmin tai muun tutkimuksen perusteella ilman, että esiintyy mitään sydämeen liittyviä oireita. Toisaalta sydänoireet voivat olla myös vakavia.

Tavallisin oire on rintakipu, tyypillisimmillään vasemmalla kyljellä maatessa ja etukumarassa asennossa istuessa. Tällöin epäilläänkin usein aluksi sepelvaltimotautikohtausta. Vakavia oireita ovat hengenahdistus, erilaiset rytmihäiriöt ja joskus sydämen vajaatoiminta (ks. «Sydämen vajaatoiminta»3).

Sydänlihastulehduksen toteaminen

Sydänlihastulehduksen diagnoosi jää usein epävarmaksi, koska EKG-muutoksia ei aina ole, eikä verikokeissakaan ole muuta kuin lieviä tulehdusmuutoksia. EKG-muutokset ja verikoearvot voivat kuitenkin muistuttaa jopa sydäninfarktia, jonka erottaminen myokardiitista vaatii joskus sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen. Joskus kaikututkimuksessa voidaan nähdä nestettä sydänpussissa tai tiivistymiä sydänlihaksessa. Verikokeissa voidaan todeta ns. sydänlihasmerkkiaineiden (troponiiniarvon), tulehdusarvojen ja jopa maksa-arvojen nousua. Joskus todetaan aiheuttajaviruksen tai muun mikrobin antigeeni- tai vasta-aineita.

Sydänlihastulehduksen hoito

Jos potilaalla on oireita, joiden syyksi epäillään sydänlihastulehdusta, hänet pitää toimittaa päivystykseen. Jos todetaan EKG- tai ns. sydänlihasvaurion merkkiainemuutoksia, tarvitaan sydämen ultraäänitutkimus ja yleensä ainakin lyhyttä sairaalahoitoa. Jos ilmenee rytmihäiriöitä tai sydämen vajaatoimintaa, niitä hoidetaan tavanomaisilla sydänlääkkeillä sairaalassa. Kipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä, mutta vain tarvittaessa. Jos aiheuttajamikrobiin on lääke, sitä luonnollisesti annetaan. Myokardiittia aiheuttavia viruksia vastaan ei ole lääkkeitä, mutta sairaus paraneekin yleensä itsestään. Kuntoliikuntaa kannattaa välttää viikon ajan oireiden parannuttuakin. Ainakin sydänfilmi (EKG) tarkistetaan vielä muutaman kuukauden kuluttua.

Sydänlihastulehduksen ehkäisy

Sydänlihastulehduksen aikana vaarallisia rytmihäiriöitä ja muita ongelmia voidaan vähentää välttämällä rasittavaa liikuntaa. Koska virusinfektioiden yhteydessä tuleva sydänlihastulehdus on usein oireeton, flunssaoireiden aikana kannattaa aina välttää ruumiillista ponnistelua.

Käytettyjä lähteitä

Myokardiitti. Kirjassa: Airaksinen J, Aalto-Setälä K, Hartikainen J, Huikuri H, Laine M, Lommi J, Raatikainen P, Saraste A (toim.). Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2016, s. 880-889.

Lommi J ja Lehtonen J. Myokardiitti (Sydänlihastulehdus). Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.12.2018.