Etusivu » Erytrasma

Erytrasma

Lääkärikirja Duodecim
5.6.2013
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Erytrasma (erythrasma) on korynebakteerin (Corynebacterium minutissimum) aiheuttama pinnallinen ihoinfektio varvasväleissä, nivusseuduissa tai kainaloissa. Lapsilla sitä on harvoin. Korynebakteereita saattaa olla useampiakin lajeja, mutta sillä ei ole käytännön merkitystä. Korynebakteerit kuuluvat ihon normaaliin mikrobiflooraan, joten tartuntaa ei tarvitse pelätä. Bakteeri elää sarveiskerroksen ylimmässä kolmanneksessa. Diabetes ja lihavuus edistävät erytrasman kehittymistä. Sitä on useammin varusmiehillä ja pitkäaikaishoidossa olevilla kuin muilla. Väestössä sitä on noin 4 %:lla, mutta useimmilla oireet ja ihomuutokset ovat niin vähäisiä, ettei niitä huomata. Sitä on sekä miehillä että naisilla yhtä usein, mutta nivusseudun erytrasmaa on useammin miehillä.

Oireet

Erytrasma on tarkkarajainen, lievästi hilseilevä alue, joka on aluksi punainen ja muuttuu hiljalleen ruskeammaksi (ks. kuva «Erytrasma nivustaipeessa»1). Varvasväleistä se saattaa levitä jalkapöydän puolelle, nivusseudusta ja kainalosta taipeitten ympäristöön (kuva «Erytrasma kainalossa»2). Ihottumasta on harvoin muuta kuin kosmeettista haittaa. Kuumalla ilmalla ja hikoillessa erytrasmassa voi tuntua kutinaa ja kirvelyä.

Taudin toteaminen

Yleensä diagnoosi tehdään ihottuman ulkonäön perusteella. Korynebakteerin voi parhaiten todeta ultraviolettivalolla (niin sanotulla mustavalolla), sillä erytrasma-alue hohtaa (fluoresoi) pimeässä tai hämärässä kirkkaan punaisena. Korynebakteeri ei kasva tavallisilla bakteeriviljelymaljoilla.

Savipuoli (ks. «Savipuoli (pityriasis versicolor)»1), varvasväli- (ks. «Jalkasilsa (jalkasieni)»2) ja nivussilsa (ks. «Nivussilsa (nivustaipeen sieni-ihottuma)»3), hiivainfektiot, alkava taivepsoriaasi (ks. «Psoriaasi»4) ja tali-ihottumaa (ks. «Tali-ihottuma»5) voivat muistuttaa erytrasmaa suuresti. Varsinkin varvasväleissä, joskus myös nivusseuduissa voi olla sekä korynebakteeri että silsa yhtä aikaa.

Itsehoito

Vaikka kyseessä on bakteerin aiheuttama infektio, se parantuu tavallisesti jollakin sienilääkevoiteella (klotrimatsoli, ketokonatsoli, mikonatsoli, ekonatsoli, tiokonatsoli). Ihottuma voidellaan niillä kahdesti päivässä 2–3 viikon ajan.

Milloin hoitoon?

Lääkärin puoleen on syytä kääntyä, jollei taipeitten ihottuma ole parantunut jollakin edellä mainitulla atsolivoiteella kolmessa viikossa. Lääkäri varmistaa diagnoosin. Erytrasmaa voidaan tarvittaessa hoitaa paikallisantibiootilla, mm. fusidiinihapolla tai sisäisesti amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmävalmisteella, erytromysiinillä tai muulla laajakirjoisella antibiootilla.

Ehkäisy

Taudin uusiutumista ehkäistään hyvällä hygienialla. Taipeitten pesu vedellä ja saippualla 1–2 kertaa päivässä ja huolellinen kuivaus sen jälkeen pitää erytrasman parhaiten poissa.

Käytettyjä lähteitä

Kibbi A-G. Erythrasma. eMedicine «https://emedicine.medscape.com/article/1052532-overview»1 (vaatii käyttäjätunnuksen)