Etusivu » Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot

Uniapnea, unenaikaiset hengityskatkot

Lääkärikirja Duodecim
3.2.2020
yleislääketieteen erikoislääkäri Osmo Saarelma

Uniapnean oireet ja syyt

Noin 10 prosentilla kuorsaavista henkilöistä esiintyy unenaikaisia hengityskatkoja (ns. obstruktiivinen uniapnea). Tällöin hengitysteiden ahtaudesta johtuva sisäänhengityksen aiheuttama alipaine unen aikana tukkeaa kokonaan ilman virtaamisen sisäänpäin hetkellisesti (ks. kuva «Hengitysteiden ahtautuminen»1). Katkoksen kesto voi olla muutamasta sekunnista jopa yli puoleen minuuttiin. Merkittävänä pidetään yli 10 sekunnin katkoksia, joita esiintyy vähintään viisi kertaa tunnissa. Katkos päättyy usein korahdukseen ja nukkujan havahtumiseen, vaikkei hän aina tietoisesti herääkään. Toistuvien unenaikaisten hengityskatkosten vuoksi uni jää katkonaiseksi, ja tällainen kuorsaaja on aamulla väsynyt. Lisäksi väsymys voi päiväsaikaan olla poikkeuksellisen voimakasta ja johtaa nukahteluun.

Uniapneapotilailla esiintyy kuorsauksen, hengityskatkosten ja päiväaikaisen väsymyksen lisäksi muita oireita, kuten ärtyneisyyttä, impotenssia ja muistihäiriöitä. Lisäksi oireisiin voi kuulua monenlaisia elintoimintojen häiriöitä, kuten yöhikoilu, lisääntynyt yöllinen virtsaamistarve tai yölliset rytmihäiriöt (ks. kuva «Uniapnean oireet»2).

Uniapneasta kärsivien verisuonisairausriski on huomattavasti kohonnut. Uniapnea lisää myös auto-onnettomuuksien ja työtapaturmien riskiä. Hoitamaton uniapnea, johon liittyy selvä vireystilan häiriö, on este ammattikuljettajana toimimiselle.

Tärkein uniapnealle herkistävä tekijä on ylipaino. 50–70 % uniapneasta kärsivistä on ylipainoisia. Rakenteelliset tekijät, kuten ahdas nenä tai nielu sekä lyhyt ja paksu kaula tai kookkaat nielurisat, voivat myös lisätä kuorsausta ja hengityskatkoksia. Alkoholi ja rauhoittavat lääkkeet pahentavat uniapnean oireita. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla uniapnean esiintyvyys on suurempi kuin nuoremmilla.

Uniapnean itsehoito

Uniapnean tärkein itsehoito on laihdutus, jos uniapneasta kärsivä on ylipainoinen. Myös alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä tulee rajoittaa, erityisesti ennen nukkumaan menoa. Jos kuorsaus ja hengityskatkokset esiintyvät vain selällään nukkuessa, ongelmaa voi koettaa välttää kiinnittämällä nukkuma-asun selkään esineen, joka estää selinmakuuta. Herkän nukahtelutaipumuksen vuoksi uniapneasta kärsivän tulee välttää ajoneuvon kuljettamista vähänkin väsyneenä.

Milloin hoitoon

Tarkempiin tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos kuorsaus ja toisen henkilön toistuvasti toteamat hengityskatkokset aiheuttavat päiväaikaista väsymystä tai suoranaista nukahtelua ja mahdollisesti muita oireita, kuten muistihäiriöitä ja mielialavaihtelua tai yöllisiä rytmihäiriö- ja rintakiputuntemuksia. Unihäiriön vaikeuden arvioimista auttaa, jos täyttää etukäteen tähän tarkoitukseen laaditun oirekyselyn (ks. «/xmedia/hoi/hoi50088a.pdf»1). Lääkärin suorittaman haastattelun lisäksi potilaan tutkimuksiin kuuluvat yleensä nenänielun tutkimukset, laboratoriotutkimuksia sekä unen rekisteröinti.

Hoitona on tilanteesta riippuen perussyyn hoito (laihdutus, alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käytön vähentäminen, selinmakuun välttäminen nukkuessa ja nenän tukkoisuuden hoito) sekä unenaikainen ylipainehengityshoito (CPAP = continuous positive airway pressure) tai leikkaus, jossa nenänielun anatomiaa muutetaan avarammaksi. Mikäli CPAP-hoito ei onnistu ja erityisesti, jos nenänielun ahtaus johtuu purennan ongelmista, yön aikana käytettävästä uniapneakiskosta (ks. «Uniapneakisko»1) voi olla hyötyä.

Ehkäisy

Uniapnean tärkein ehkäisy on ylipainon välttäminen tai ylipainoisella laihdutus. Lisäksi tulee välttää alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden liiallista käyttöä. Koska tupakointi lisää hengitysteiden limakalvojen turvotusta, tupakoimattomuus ehkäissee uniapneaa. Laihdutus, alkoholin käytön vähentäminen ja tupakoinnin lopettaminen vähentävät myös verisuonisairauksien riskiä. Ylipainehengityshoidolla voi olla vähäinen vaikutus erityisesti aivoverisuonisairauksien ehkäisyyn (ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nak07285»2).

Lisää tietoa unenaikaisista hengityshäiriöistä

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Sairastatko tietämättäsi uniapneaa? (obstruktiivinen uniapnea)»2.

Käytettyjä lähteitä

Bachour A. Uniapnea aikuisilla. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.12.2019.

Tuomilehto H, Seppä J, Gylling H ja Uusitupa M. Obstruktiivinen uniapnea ja lihavuus. Duodecim. 2009;125:931–2 «/xmedia/duo/duo98035.pdf»3.

Käypä hoito -suositus ”Uniapnea (obstruktiivinen uniapnea aikuisilla)” «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50088»4

Obstructive sleep apnea (OSA) in adults. DynaMed Plus (Internet, vaatii käyttäjätunnuksen). Ipswich (MA): EBSCO Information Services. 1995– . Record No. 115600 (päivitetty 28.8.2019, luettu 3.2.2020).