Etusivu » Nuha lapsella

Nuha lapsella

Lääkärikirja Duodecim
11.11.2019
lastentautien erikoislääkäri Hannu Jalanko

Nuha on merkki nenäontelon tulehdusreaktiosta. Limakalvon solut erittävät nestettä, johon sekoittuu tulehdussoluja ja tulehduksen välittäjäaineita. Nuha aiheuttaa paitsi nenäeritteen valumisen myös nenän tukkoisuutta, joka häiritsee hengittämistä etenkin yöaikaan. Tämä johtaa herkästi lapsen toistuvaan heräilyyn.

Flunssaan liittyvä nuha

Lapsen nuhan ylivoimaisesti tärkein syy on virusperäinen ylähengitystietulehdus eli flunssa (ks. «Flunssa lapsella»1). Yleensä nenän valuminen on kurkkukivun ohella varhainen merkki alkavasta taudista. Toistuva nuha ja ”räkäisyys” ovat ongelmana erityisesti pienillä lapsilla päivähoidon aloituksen yhteydessä, jolloin lapsi altistuu jatkuvasti uusille flunssaviruksille. Kun jokainen flunssaan liittyvä nuha kestää 7–12 vuorokautta ja episodeja on useita peräkkäin, seurauksena on lähes jatkuva nenän valuminen useiden viikkojen ajan. Tästä ei sinänsä ole lapselle vaaraa. Ongelmaksi joidenkin lasten kohdalla muodostuu limaisuuden aiheuttamat korvatulehdukset.

Alle puolivuotiaat lapset sairastavat harvoin flunssaa, sillä heillä ovat suojana äidiltä saadut veren vasta-aineet. Pienen imeväisen sairastuessa flunssaan ongelmaksi muodostuu melko usein nenän tukkoisuudesta johtuva huono nukkuminen ja syöminen, kun lapsen on vaikea imeä maitoa. Joskus imeväisen nuha myös pitkittyy useamman viikon mittaiseksi jatkuvaksi tuhinaksi. Tällöin korvatilanteen tarkistaminen on tärkeätä.

Pitkittynyt nuha

Nuhan jatkuminen viikkojen ajan voi pienellä lapsella johtua piilevästä korvatulehduksesta, ja korvatilanne tulisi näin tarkistaa nuhan ja limaisuuden pitkittyessä (ks. «Korvatulehdus lapsella»2). Kouluikäisillä ja joskus nuoremmillakin lapsilla pitkittynyt nuha voi myös olla merkki nenän sivuontelotulehduksesta (ks. «Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus) lapsella»3). Yleinen syy on myös allerginen nuha, jota atooppiset lapset alkavat potea tavallisesti 3–5 vuoden iästä lähtien (ks. «Allerginen nuha lapsella»4). Tavallisimmin nuhan alku ajoittuu kevääseen, kun lehtipuut alkavat kukkia. 1–2-vuotiailla allerginen nuha on harvinainen, joskaan ei mahdoton esimerkiksi ruoka-aineallergiaan liittyvä oire.

Harvinainen nuhan syy pienellä lapsella on vierasesineen joutuminen sieraimeen, jolloin toisesta sieraimesta valuu paksua märkää (ks. «Vierasesine nenässä»5). Vierasesinettä epäiltäessä on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Nuhan itsehoito ja hoito

Vaikka flunssaan liittyvä nuha on yleisin sairausoire niin lapsilla kuin aikuisillakin, kovin tehokasta hoitoa siihen ei tunneta. Nenäliinan käyttö on tärkeätä, mutta pienimmiltä nuhapotilailta se ei onnistu, vaan nenäerite valuu nieluun ja erityisesti yöaikaan aiheuttaa yskimistä.

Apteekista vapaasti saatavat keittosuolatipat tai -sumute ovat paljon käytetty hoito imeväisillä. Ne estävät nenän karstoittumisen ja ovat suositeltavia myös vanhemmilla lapsilla. Keittosuolatippoja voi tiputtaa useita kertoja päivässä esimerkiksi syötön yhteydessä. Käsitykset keittosuolatippojen hyödyllisyydestä käyvät edelleen ristiin. Höyryhengitystä pidettiin aiemmin tärkeänä helpottamaan sekä nenä- että yskäoireita. Viimeaikaiset tutkimustulokset kuitenkin osoittavat, ettei höyryhengitys juurikaan tehoa flunssan oireisiin.

Lääkeaineita sisältävät nenätipat ja -sumutteet sekä suun kautta otettavat lääkkeet ovat pääosin melko tehottomia estämään nenän valumista mutta mahdollisesti helpottavat jonkin verran nenän tukkoisuutta. Tutkimusyhteenvedon (meta-analyysin) perusteella verisuonten supistumista edesauttavien lääkkeiden teho tavallisessa nuhassa on melko vaatimaton. Suun kautta otettavasta antihistamiinista ei tavallisessa infektionuhassa ole hyötyä. Nenäsumutteiden käyttö on lapsilla syytä rajoittaa 5–6 päivään. Antibiooteista ei ole hyötyä virusperäisen nuhan hoidossa. Allergisen nuhan hoitoon on sen sijaan nykyisin tehokkaita lääkkeitä (ks. «Allerginen nuha lapsella»4).

Milloin hoitoon

Nuhainen lapsi on syytä viedä hoitoon seuraavissa tilanteissa:

  • Nuhainen lapsi muuttuu kivuliaaksi ja alkaa heräillä öisin.
  • Yhtämittainen nuha jatkuu 2–3 viikkoa.
  • Nuhaan liittyy kipua ja painon tunnetta poskipäissä tai otsassa.
  • Nuhaisen lapsen silmät alkavat rähmiä.
  • Pitkittyneeseen nuhan liittyy kutinaa, aivastelua tai silmien punoitusta ja vetistelyä.
  • Toisesta sieraimesta valuu jatkuvasti märkäistä eritettä.

Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Allan GM, Arroll B. Prevention and treatment of the common cold: making sense of the evidence. CMAJ 2014;186(3):190-9. «PMID: 24468694»PubMed