Etusivu » Ihomuutosten kalkkiutuminen (calcinosis cutis, ihokalkki, kalkkiontelot)

Ihomuutosten kalkkiutuminen (calcinosis cutis, ihokalkki, kalkkiontelot)

Lääkärikirja Duodecim
5.11.2012
ihotautien erikoislääkäri Matti Hannuksela

Kalkkiontelot ovat suhteellisen yleisiä kivespussissa, harvinaisia naisen sukuelimien ihossa. Joskus kalkkionteloita kehittyy muuallekin, lähinnä rintaan ja kasvoihin. Niiden syntytapaa ei tunneta tarkkaan, mutta ainakin osa niistä kehittyy sarveisonteloihin eli epidermaalikystiin (”ateroomiin”); ks. «Sarveisontelo (epidermaalikysta, ”aterooma”)»1.

Kalkkionteloita on yksi tai useampia. Myös ihon jonkin tulehdustaudin jälkeen sidekudokseen muodostuneeseen arpimaiseen kudokseen voi kerääntyä kalkkia enemmän tai vähemmän yhtenäisiksi laatoiksi. Ihokalkin muodostumisen syy jää useimmiten epäselväksi. Joskus kyseessä on D-vitamiinin liika saanti tai lisäkilpirauhasen liikatoiminta (ks. «Kalsium - liikaa (hyperkalsemia) tai liian vähän (hypokalsemia) veressä»2) ja joskus munuaistauti. Myös elinsiirtopotilailla, etenkin munuaissiirtopotilailla niitä esiintyy.

Oireet

Aluksi kalkkiontelot muistuttavat suuresti sarveisonteloita (ks. «Sarveisontelo (epidermaalikysta, ”aterooma”)»1), ja osa ilmeisesti onkin niitä. Vähitellen ne muuttuvat koviksi ja alkavat näkyä vaaleina ihon läpi (ks. kuva «Kalkkiutuneita ihomuutoksia kivespussissa»1). Niiden koko vaihtelee yleensä välillä 5–15 mm. Yksittäisten onteloiden päällä olevan ihoon voi ilmestyä hiussuoniverkosto. Kalkkiontelot ovat kivuttomia ja vaarattomia, mutta näkyvällä paikalla tai kivespussissa runsaana esiintyessään ne muodostavat kosmeettisen haitan.

Tunnetaan myös pieniä, luufinniä (ks. «Luufinni (milium)»3) muistuttavia kalkkikeräytymiä, jotka voivat esiintyä ryhminä.

Sidekudoksen arpeutumiin kerääntynyt kalkki tuntuu ihon läpi kovalta tai kiinteältä, mutta ihon väristä ei kalkkiutumisen määrää voi arvioida. Kalkkiontelot ja muunlainen ihon kalkkiutuminen aiheuttavat varjostumia röntgenkuviin.

Omalaatuisensa ihokalkkimuodostuma on vauvoilla esiintyvä kantapääkalkki. Siinä kalkkia kerääntyy kohtiin, joista vauvan kantapäistä on otettu verinäytteitä.

Taudin toteaminen

Kalkkiontelot ovat niin tyypillisen näköisiä ja tuntuisia, että diagnoosi tehdään pelkästään niitä katsomalla ja tunnustelemalla. Joskus yksinään esiintyvän kalkkiontelon diagnoosin varmistamiseen tarvitaan näytepaloja.

Itsehoito

Kalkkionteloita tai sidekudoksen kalkkikeräytymiä ei pysty itse poistamaan tai edes pienentämään.

Milloin hoitoon

Kosmeettisista syistä kalkkionteloita voidaan poistaa leikkaamalla.

Ehkäisy

Ei tiedetä keinoa, miten kalkkionteloiden ja sidekudoksen kalkkiutumien syntyä tai kasvua voitaisiin ehkäistä.

Käytettyjä lähteitä

Nunley JR. Calcinosis. eMedicine «https://emedicine.medscape.com/article/1103137-overview»1