Etusivu » Adoptio

Adoptio

Lääkärikirja Duodecim
1.11.2019
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Uusi adoptiolaki «http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2012/20120022»1 tuli maassamme voimaan 1.7.2012. Uusi laki muutti adoption edellytyksiä ja adoptiomenettelyä. Laki sisältää kokonaan uudet säännökset ns. avoimesta adoptiosta eli adoptiolapsen oikeudesta pitää yhteyttä aikaisempaan vanhempaansa adoption jälkeen. Lailla myös parannettiin ennen vuotta 1980 adoptoitujen henkilöiden perintöoikeudellista asemaa. Adoptiolain keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lapsinäkökulmaa ja edistää lapsen edun toteutumista adoptioissa.

Adoption edellytykset

Lain mukaan adoptio on mahdollinen 25 vuotta täyttäneille joko avioliitossa oleville tai yksinäisille henkilöille. Lapsen ja vanhemman ikäeron tulee olla vähintään 18 vuotta ja se saa olla enintään 45 vuotta. Adoptionhakija ei myöskään saa olla 50 vuotta vanhempi. Ikärajoja ei sovelleta perheen sisäiseen adoptioon. Niistä voidaan muulloinkin poiketa, jos siihen on lapsen edun kannalta perusteltua syytä.

Perheensisäinen adoptio tarkoittaa adoptiota, jossa puoliso adoptoi toisen puolison lapsen. Lapsella voi olla biologinen vanhempi muualla, jolloin tarvitaan hänen suostumuksensa adoptioon. Kaikki osapuolet saavat adoptioneuvontaa. Perheensisäisillä adoptioilla voidaan vahvistaa lapselle kaksi vanhempaa myös rekisteröidyissä parisuhteissa.

Kotimaiset adoptiot ovat nykyisin verraten harvinaisia, ja suurin osa adoptiolapsista tulee ulkomailta. Tilastokeskuksen mukaan ulkomaistenkin adoptioiden määrä on vähentynyt: vuonna 2017 Suomeen saapui yhteensä vain 70 lasta kolmen palvelunantajan kautta. Monella heistä on erityistarpeita, joista osa on lapsen synnyinmaassa hoidettuja mutta osa vaatii hoitoa ja kuntoutusta vielä adoption jälkeen.

Toimenpiteet

Adoptiopalvelua saavat Suomessa antaa Pelastakaa Lapset ry, Interpedia ja Helsingin kaupunki. Adoptioprosessin ensimmäinen vaihe on adoptioneuvonta. Adoptioneuvontaa antavat kuntien sosiaaliviranomaiset ja Pelastakaa Lapset ry.

Neuvontaa varten vanhempien on hankittava psyykkistä ja somaattista terveydentilaansa koskeva lääkärintodistus. Tämän todistuksen voi antaa yleislääkäri.

Uuden lain mukaan alaikäisen lapsen adoptioon tarvitaan jatkossa adoptiolautakunnan lupa myös silloin, kun adoptio tapahtuu kotimaasta. Tähän asti lautakunnan lupaa on vaadittu vain kansainväliseen adoptioon. Lautakunta on Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) alainen «http://www.valvira.fi/sosiaalihuolto/adoptio»2. Kansainvälisissä ja kotimaisissa adoptioissa odotusaika on luvan saamisen jälkeen n. 1–5 vuotta.

Adoptiopalvelun antajat hoitavat yhteydenpidon kohdemaihin, tekevät perheelle esityksen adoptoitavasta lapsesta ja auttavat kohdemaissa adoptioon liittyvissä juridisissa kysymyksissä. Ulkomailta lapsen adoptoivat voivat saada Kelalta tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Tuki kattaa osan niistä kustannuksista, joita aiheutuu asiakirjojen kääntämisestä, palvelujen antajalle maksettavista palkkioista, matkakuluista ja erilaisista hallintokuluista.

Adoptiolapsella, lapsensa adoptioon luovuttaneella vanhemmalla, lapsen huoltajalla sekä adoptiolapsen jälkeläisillä on mahdollisuus hakeutua adoption jälkipalveluun. Adoption eri osapuolet voivat haluta tietoa mm. toisistaan, juuristaan, sisaruksistaan, geneettisestä perimästään ja luovuttamiseen johtaneista syistä.

Käytettyjä lähteitä

Sinkkonen J, Tervonen-Arnkil K. Lapsen adoptio. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 3.7.2018.

Lisää tietoa adoptiosta

Sosiaali- ja terveysministeriö «http://stm.fi/adoptio»3

Pelastakaa lapset ry «http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/lastensuojelutyo/adoptiot/»4

Interpedia «http://www.interpedia.fi/adoptio»5