Etusivu » Uusi koronavirus (COVID-19)

Uusi koronavirus (COVID-19)

Lääkärikirja Duodecim
3.4.2020
infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila

Uuden koronaviruksen aiheuttama epidemia

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen.

Joulukuussa 2019 alkoi Wuhanin maakunnassa Kiinassa epidemia, jonka aiheuttaja on ihmiselle uusi koronavirus. Sen aiheuttama tauti on viralliselta nimeltään COVID-19. Taudinaiheuttajavirus on nimetty SARS-CoV-2-virukseksi.

COVID-19 on levinnyt maailmanlaajuiseksi. Maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Ajankohtaista tietoa epidemiatilanteesta löytyy THL:n sivuilta: «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/wuhanin-koronavirus»1.

Uusi koronavirus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Pienellä osalla tartunnan saaneista on vakava infektio. Varmistettuihin koronavirusinfektioihin on maailmanlaajuisesti kuollut 4,6 % sairastuneista (tilanne 28.3.2020). Kuolleisuus on vaihdellut maittain alle 1 %:sta yli 10 %:iin. Infektioon menehtyneillä on ollut elimistön puolustuskykyä heikentäviä perussairauksia useammin kuin siitä toipuneilla, ja he ovat usein olleet iäkkäämpiä henkilöitä.

Suomessa raportoiduista sairastuneista hieman yli puolet on ollut 40–70-vuotiaita ja noin kolmannes 20–40-vuotiaita. Lasten oireet ovat yleensä lieviä. Alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että loppuraskaudessa olevien naisten taudinkuva ei poikkea vakavuudeltaan muiden sairastuneiden taudista. Lisäksi näyttää siltä, että loppuraskaudessa saatu infektio ei aiheuta sikiön sairastumista.

Terveyskirjaston kaikilla sivuilla näkyy oikeassa alakulmassa linkki neuvontabottiin, joka ohjaa ja antaa neuvoja koronavirukseen liittyvissä kysymyksissä.

Muiden koronavirusten aiheuttamat infektiot ovat Suomessa tavallisia ja aiheuttavat myös ”flunssan” kaltaisia oireita. Näitä ei pidä sekoittaa tähän Kiinasta lähtöisin olevaan uuteen koronaviruskantaan.

Tavallisimmat oireet ja oirearvio

Oireet muistuttavat alkuvaiheessa minkä tahansa hengitysteiden virusinfektion oireita.

Oirearvio

Omaolo-palvelussa voit tehdä koronavirustaudin oirearvion. Tämä oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin sekä antamaan neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja hoidon tarpeen arvioinnista. Sitä ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Milloin otetaan yhteyttä terveydenhuoltoon

Jos sinulla on yllä mainittuja hengitysteiden virusinfektion oireita, mutta ne ovat lieviä etkä kuulu erityiseen riskiryhmään (ks. «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat»3), sinun ei tarvitse ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, vaan lepää ja sairasta rauhassa kotona, kunnes oireesi ovat loppuneet. Lääkärin tekemää taudinmääritystä ei pääsääntöisesti tarvita. Neuvontapuhelimet ovat pahasti ruuhkautuneet, joten käytä tietolähteenä ensisijaisesti THL:n ja oman alueesi terveydenhuollon verkkosivustoja.

Pysyttele kotona, kunnes kuume on poissa ja muut oireet vähenemässä. Vältä läheistä kontaktia muihin. Hengitystieinfektio paranee useimmiten noin viikon kotilevolla. Ks. THL:n ohjeet koronavirustaudin kotihoitoon: «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/ohjeet-koronavirustaudin-covid-19-kotihoitoon»4. Soita terveyskeskukseen, jos sinulle tulee vakavia oireita, kuten hengenahdistusta ja yleistilasi heikkenee.

Riskiryhmään kuuluvien tulee ottaa muita herkemmin yhteyttä terveyskeskukseen tai lääkäriin. Riskiryhmät on lueteltu THL:n sivuilla: ks. «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/vakavan-koronavirustaudin-riskiryhmat»3. Jos kuulut riskiryhmään, soita pikaisesti terveyskeskukseen, jos sinulle

  • nousee äkillinen kuume (38 astetta tai yli) ja
  • tautiin liittyy kurkkukipua ja/tai yskää.

Välitöntä hoitoa vaativat oireet lapsilla

Jos lapsi sairastuu ja hänelle tulee jokin seuraavista oireista, hakeutukaa taudinaiheuttajasta tai perussairaudesta riippumatta mahdollisimman pian lääkärin hoitoon «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/koronavirus-covid-19/koronavirustauti-milloin-on-hakeuduttava-hoitoon»5:

  • hengitysvaikeuksia
  • iho on sinertävä tai harmaa
  • lapsi ei juo tarpeeksi
  • lapsi oksentaa voimakkaasti tai jatkuvasti
  • lapsi ei herää tai reagoi mihinkään
  • lapsi on niin ärtyisä, ettei halua olla sylissä
  • oireet häviävät, mutta palaavat sitten kuumeen ja pahemman yskän kera.

Milloin otetaan näyte

COVID-19-näyte otetaan nenänielusta ja se tutkitaan nukleiinihapon osoitustestillä (PCR). Vastauksen saaminen vie tällä hetkellä yleensä 1–2 vuorokautta.

COVID-19-näytteenoton kriteerit (THL:n toimenpideohje, päivitetty 3.4. klo 14.20)

  1. COVID-19-tutkimuksia tehdään ensisijassa seuraavasta potilasryhmästä:
    • Sairaalan päivystykseen hakeutuneet tai lähetetyt potilaat, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen.
  2. COVID-19-tutkimuksia tehdään seuraavista työntekijöistä:
    • Terveyden- ja sosiaalihuollon (sairaalat, terveyskeskusten päivystys ja vuodeosasto, pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksiköt, kotihoito) toiminnan kannalta kriittinen hoitohenkilökunta, jos työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita (kuume, yskä ja/tai hengenahdistus).
    • Jos taudinkuva ei ole vakava, COVID-19-näytteet otetaan vasta, kun työntekijän oireet ovat jatkuneet vähintään 2 päivää. Täksi ajaksi työntekijä jää kotiin. Ensivaiheessa näytteitä otetaan sairaaloiden ja päivystyspisteiden hoitohenkilökunnasta.
  3. COVID-19-tutkimuksia tehdään, kun hoitolaitoksessa (sairaalat, terveyskeskusten päivystys ja vuodeosasto, pitkäaikaishoidon ja hoivan toimintayksiköt, kotihoito) epäillään hengitystieinfektioepidemiaa ja aiheuttajamikrobi on epäselvä, seuraavista ryhmistä (ei kaikista oireilevista, 1–3 näytettä/ryväs riittää) konsultoiden sairaanhoitopiirin infektioasiantuntijoita:
    • Terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunta sekä potilaat ja asukkaat, joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita.
  4. COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä epidemiologisen tilanteen ja voimavarojen salliessa kontaktijäljityksen yhteydessä sekä hoitavan lääkärin harkinnan mukaan seuraavista potilaista:
    • Avohoitoon hakeutunut tai puhelimitse yhteyttä ottanut potilas,
      • jolla on akuutin hengitystieinfektion oireita ja
      • joka on oleskellut ulkomailla tai
      • ollut lähikontaktissa laboratoriovarmistetun COVID-19-tapauksen kanssa 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua.
  5. COVID-19-tutkimuksia voidaan tehdä hoitavan lääkärin harkinnan mukaan seuraavista potilaista:
    • Iäkkäät henkilöt (yli 70-vuotiaat), joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, erityisesti jos heillä on perussairauksia ja he ovat kotihoidon palvelujen piirissä.
  6. COVID-19-tutkimuksia voidaan ottaa työterveyslääkärin tai kunnan tartuntatautilääkärin arvion perusteella, jos näin voidaan mahdollistaa tai nopeuttaa huoltovarmuuden kannalta kriittisen henkilön paluuta töihin.

Huomioi, että oireettomia ei tutkita kuin poikkeustilanteissa esim. laitosepidemioiden yhteydessä.

Koronavirustartunnan ehkäisy

Toipilasaika

Suomessa ei toistaiseksi ole annettu virallisia ohjeita, milloin COVID-19-infektion sairastanut voi turvallisesti palata töihin ja sosiaalisiin kontakteihin ilman riskiä tartuttavuudesta. Toistuvia koronatestejä asian varmistamiseksi ei käytännössä ole mahdollista järjestää.

Kansainvälisten lähteiden perusteella tartuttavuuden voi todennäköisesti katsoa loppuneen, kun kuume on ilman kuumelääkettä pysynyt poissa 3 vuorokautta, hengitystieoireet ovat kuumeen loppuessa olleet jo selvästi vähentyneitä ja oireiden alkamisesta on kulunut vähintään 7 vuorokautta.

Aikarajat ovat kokemuksen puuttuessa kuitenkin viitteellisiä, ja turva-ajan on varmuuden vuoksi syytä olla pidempi, jos mahdollista, esimerkiksi 2 viikkoa oireiden alkamisesta. Erityisen varovainen on syytä olla, jos toipilas työskentelee terveydenhuoltoalalla tai tapaa riskiryhmään kuuluvia.