Etusivu » Makuaistin häiriöt

Makuaistin häiriöt

Lääkärikirja Duodecim
27.5.2020
korva-, nenä- ja kurkkutautien ja allergologian erikoislääkäri Seija Vento

Kielen makureseptoreiden välityksellä maistamme perusmaut makean, happaman, suolaisen, karvaan ja umamin eli lihaisan maun. Haju- ja makuaistimuksen erottaminen toisistaan on vaikeaa, koska osa makuaistimuksista aistitaan nenänielun kautta hajuepiteeliin kulkeutuneina hajuina.

Monesti makuaistin häiriössä on todellisuudessa kyse hajuaistin häiriöstä. Esimerkiksi nuhaisena ruoka ei tunnu maistuvan miltään, koska limakalvoturvotuksen vuoksi hajut eivät pääse kosketuksiin hajuepiteelin kanssa. Makuaistin täydellinen puuttuminen on erittäin harvinaista.

Makuaistin häiriöiden syyt

Makuaistin häiriöt voivat liittyä ikääntymiseen, neurologisiin sairauksiin, moniin yleissairauksiin, huonoon suuhygieniaan, lääkkeisiin, solunsalpaajahoitoihin tai sädehoidon ja leikkausten jälkitiloihin.

Myös ylähengitysteiden virusinfektiot hajuaistin vaurioitumisen myötä huonontavat makuaistia. COVID-19-pandemian aikana näin on käynyt myös monelle uuden koronaviruksen (SARS-CoV-2) aiheuttamaan infektioon sairastuneelle – osalla potilaista haju- ja makuaistin muutokset ovat olleet jopa ensioireena.

Makuaistin häiriöiden oireet

Makuaistin täydellinen puuttuminen on erittäin harvinaista. Heikentynyt makuaisti tai vääristynyt makutuntemus ovat tavallisempia. Vääristyneessä aistimuksessa maistuu usein karvas, hapan tai metalli. Makuhallusinaatioita voi olla epilepsia- ja psykiatrisilla potilailla.

Makuaistin häiriöiden toteaminen

Tutkittaessa makuaistin häiriöstä kärsivää potilasta on tärkeää selvittää tarkasti, mitä potilas tarkoittaa makuaistin häiriöllä. Useilla potilailla makuhäiriö onkin hajuaistin häiriö, joten on suljettava pois hajuaistin häiriöihin vaikuttavat tekijät, kuten infektionuha tai edeltänyt ylähengitystieinfektio, poskiontelotulehdus, allerginen nuha, nenäpolyypit tai päähän kohdistunut vamma.

Makuaistin häiriötä tutkittaessa selvitetään seuraavat asiat.

  • Perusmakujen tunnistaminen: maistaako makean, happaman, suolaisen, karvaan ja umamin eli lihaisan maun?
  • Alkoiko makuaistin häiriö äkillisesti vai vähitellen ja edelsikö sitä esimerkiksi uuden lääkkeen aloitus, pään ja kaulan alueen leikkaus (esimerkiksi välikorvan kirurgia, nielurisojen poisto, alanielun toimenpiteet tai hammaskirurgia) tai sädehoito, solunsalpaajahoito tai pään vamma?
  • Millainen on suun limakalvojen kunto ja ovatko suun limakalvot kuivat? Syljen eritys on makuaistimuksen syntymisen edellytys.
  • Mitä perussairauksia potilaalla on ja onko ilmaantunut muita uusia oireita makuaistinhäiriön lisäksi? B12-vitamiinin puute (ikääntyneet, kasvissyöjät), diabetes, kilpirauhassairaudet, maksa- ja munuaissairaudet ja autoimmuunisairaudet voivat aiheuttaa makuaistin häiriöitä. Joskus voi taustalla olla lyijy- tai elohopeamyrkytys. Harvinaisempia syitä voivat olla aivokasvain, aivovamma, aivoinfarkti, tai aivoverenvuoto. Tuolloin monet muut oireet ovat niin hankalia, ettei makuaistihäiriötä useinkaan huomata. Myös Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa sekä MS-taudissa esiintyy makuaistin häiriöitä.

Milloin lääkäriin?

Jos makuaistihäiriö liittyy esim. leikkauksen jälkitilaan, voi rauhassa odottaa makuaistin palautumista. Monet lääkkeet, kuten antibiootit, voivat aiheuttaa makuaistivääristymiä, mutta makuaisti palautuu lääkekuurin loputtua. Jos uusi lääke on tarkoitettu jatkuvaan käyttöön ja haittavaikutuksena on makuaistin muutos, tulee lääkäriltä tiedustella lääkkeen vaihtoa toiseen.

Jos makuaisti ei palaudu kohtuullisessa ajassa eikä syytä makuaistin huonontumiselle ole tiedossa tai on ilmaantunut myös muita uusia oireita, tulee aina hakeutua lääkäriin. Huolellinen lääkärin tekemä tutkimus on osa diagnoosin tekoa. Erikoissairaanhoidossa voidaan seulontatestinä tehdä makutestauksia, joilla voidaan mitata perusmakujen tunnistamista. Makuaistin vääristymistä ei voida mitata millään testillä.

Makuaistin häiriöiden hoito ja ehkäisy

Makuaistin häiriöihin ei ole olemassa kohdennettua hoitoa, jos tutkimuksissa ei löydy mitään selvää syytä häiriölle. Usein kuitenkin makuaistihäiriöt korjaantuvat ajan myötä.

Hyvästä suuhygieniasta ja suun limakalvojen kosteudesta huolehtiminen on tärkeää. Mahdollinen suun ja nielun sieni-infektio tai B12-vitamiinin puute tulee hoitaa. Makuhäiriöitä aiheuttavat lääkkeet tulisi tunnistaa ja mahdollisuuksien mukaan vaihtaa. Leikkausten jälkeiset makuaistihäiriöt korjaantuvat yleensä kuukausien, joskus jopa vuosien päästä.

Tärkeä osa heikentyneen maku- ja usein myös hajuaistin hoitoa on monipuolisen ruokavalion ylläpitäminen. Runsaat värit ruoka-annoksessa, ruoan lämpötilaerot ja erilaiset suutuntumat, kuten karkea leipä, raasteet ja pähkinät, ovat suositeltavia.

Jos kyseessä on hajuaistin häiriö, hoito toteutetaan sen mukaan.

Käytettyjä lähteitä

Doty RL, Bromley SM. Effects of drugs on olfaction and taste. Otolaryngol Clin North Am 2004;37(6):1229-54. «PMID: 15563912»PubMed

Gamper EM, Zabernigg A, Wintner LM ym. Coming to your senses: detecting taste and smell alterations in chemotherapy patients. A systematic review. J Pain Symptom Manage 2012;44(6):880-95. «PMID: 22921177»PubMed

Welge-Luessen A, Hummel T. Management of smell and taste disorders. A practical guide for clinicians (Ed.1). Thieme Publishers 2014.

Sedaghat AR, Gengler I, Speth MM. Olfactory Dysfunction: A Highly Prevalent Symptom of COVID-19 With Public Health Significance. Otolaryngol Head Neck Surg 2020;():194599820926464. «PMID: 32366160»PubMed

Whitcroft KL, Hummel T. Olfactory Dysfunction in COVID-19: Diagnosis and management. JAMA. Published online May 20, 2020. «https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2766523»1