Etusivu » Diabeteksen hoidon ja ruokavalion yhteensovittaminen

Diabeteksen hoidon ja ruokavalion yhteensovittaminen

Lääkärikirja Duodecim
29.9.2020
Anne Antikainen

Ruokailu on diabetekseen sairastumisen jälkeen osa hoitoa, mutta joustava asenne ruokailuun ja ruokahetkistä nauttiminen ovat yhtä tärkeitä kuin aiemminkin. Ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ruokavaliota tai kaikille sopivaa energiaravintoaineiden (hiilihydraattien, proteiinin ja rasvan) määrää.

Suositellun ruokavalion voi koota usealla eri tavalla henkilökohtaisten mieltymysten ja yksilöllisen energiantarpeen mukaan. Ravitsemusterapeutin antama ohjaus on tarpeen taulukossa «Ravitsemusterapeutin ohjausta tai konsultaatiota diabetesta sairastavalla edellyttävät tilanteet.»1 mainituissa tilanteissa.

Ruokavalio-ohjauksessa kiinnitetään huomioita ateriarytmiin, verenglukoosiin vaikuttavien ruoka-aineiden määrään ja laatuun ja jakautumiseen päivän mittaan sekä terveyttä edistäviin ruokavalintoihin yleensä.

Ravitsemushoidon tavoitteet sovitaan yksilöllisesti ja niissä otetaan huomioon diabeteksen hoitomuodon lisäksi aikaisemmat ruokatottumukset, ikä, muut sairaudet ja elämäntilanne. Onnistunut ruokavaliohoito vaikuttaa edullisesti verenglukoosiin, verenpaineeseen ja seerumin LDL-kolesteroli- ja triglyseridiarvoihin sekä auttaa painonhallinnassa. Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee, eivät yksittäiset ruokavalinnat.

Suhteellisen säännöllinen ateriarytmi auttaa hallitsemaan ateriakokoja ja pitämään verenglukoosin tasaisena päivän mittaan sekä vähentää napostelua ja on hyödyksi painonhallinnassa. Säännöllinen ateriarytmi sisältää yleensä aamiaisen, lounaan ja päivällisen ja tarpeen mukaan 1–2 välipalaa. Useimmille sopiva ateriaväli on noin 3–4 tuntia.

Tablettilääkkeet ja GLP-1-analogit

Tablettilääkkeet tai GLP-1-analogit eivät yleensä edellytä muutoksia ateriarytmissä tai ruuan määrässä. Kohtuullisen tasainen ateriarytmi ja päivän hiilihydraattimäärän suhteellisen tasainen jakautuminen päivän mittaan on suositeltavaa.

Insuliinineritystä lisäävän sulfonyyliurealääkehoidon kanssa hiilihydraattimäärän suhteellisen tasainen jakautuminen päivän mittaan on tärkeää ja tarvittaessa lisähiilihydraatin nauttiminen liikunnan yhteydessä. Ateriatablettien eli glinidien osalta lääkeannos yleensä vaihtelee aterian hiilihydraattimäärän mukaan.

Insuliinihoito

Pelkkää pitkävaikutteista insuliinia käyttävillä on tärkeää, että päivän hiilihydraattimäärä jakautuu suhteellisen tasaisesti päivän mittaan. Ateriainsuliinia vakioannoksilla käyttäville suositellaan päivän hiilihydraattimäärän tasaista jakautumista ja lisäksi yksittäisten aterioiden hiilihydraattimäärän pitämistä suunnilleen samana päivästä toiseen.

Yleisin ateriainsuliinin annostelutapa on aterian hiilihydraattimäärään pohjautuva ja sen mukaan vaihteleva insuliiniannos. Ateriainsuliinia hiilihydraattimäärän mukaan annostelevilla hyvä hiilihydraattien arviointitaito näyttää olevan yhteydessä parempaan glukoositasapainoon, se liittyy myös paremmaksi koettuun elämänlaatuun.

Hiilihydraattien arviointi

Hiilihydraatit ovat sokeristuvia ravintoaineita, jotka jaetaan imeytyviin (sokerit, tärkkelys) ja imeytymättömiin (ravintokuitu). Ne ovat elimistölle tärkeitä energian ja ravintoaineiden lähteitä ja vaikuttavat verenglukoosin nousuun aterian jälkeen.

Hiilihydraatteja syödään päivittäin oman tarpeen, ruokahalun ja niiden verenglukoosivaikutuksen mukaan. Hiilihydraattien määrä vaihtelee eri aterioilla ateriakokonaisuuden, annoskoon, ruokalajin ja ruokahalun mukaan. Esimerkkejä eri ruokien hiilihydraattimääristä on koottu taulukkoon «Esimerkkejä ruokien hiilihydraattisisällöstä. Vähäsokerisella tarkoitetaan sellaista sokerimäärää, joka on noin puolet vähemmän kuin perinteisten keittokirjojen mukaan käytettäisiin tavallista sokeria»2.

Hiilihydraattien arviointi on välttämätöntä insuliinipuutoksen hoidossa, jossa käytetään ateriainsuliinia. Se on tarpeellista myös sulfonyyliurea- ja ateriatablettihoidossa. Myös useimmille tyypin 2 diabetesta sairastaville on hyödyllistä arvioida aterioidensa ja välipalojensa hiilihydraattimääriä ja vaikutusta verenglukoosiin.

Hiilihydraatit arvioidaan 5–10 g:n tarkkuudella, silmämääräinen annoskoon arviointi riittää. Kuitenkaan 10 g:n suuruinen arviointivirhe koko aterian hiilihydraattimäärässä ei näytä vaikuttavan merkittävästi aterianjälkeiseen glukoosivasteeseen. Pitkään sairastaneille tulee enemmän hiilihydraattien arviointivirheitä. Arviointia tulee kerrata hoidonohjauksessa määrävälein ja yksilöllisen tarpeen mukaan.

Hiilihydraattien arvioinnin avuksi on olemassa erilaisia sovelluksia, esimerkiksi www.terveyskyla.fi/sovellukset/laskuhiilari, www.terveyskyla.fi/sovellukset/huimahiilari, www.novonordisk.fi/potilaat/diabetes/Mobhh.html.

Glykeeminen indeksi

Glykeeminen indeksi tarkoittaa ruoka-aineen aikaansaamaa plasman glukoosipitoisuuden nousua verrattuna vastaavaan määrä glukoosia. Glykeemiseen indeksiin vaikuttavat ruoka-aineen kuitupitoisuus ja rakenne: runsaasti kuitua sisältävillä ja tiivisrakenteisilla ruoka-aineilla on pienempi glykeeminen indeksi kuin muilla.

Glykeeminen indeksi vaihtelee mittauksissa eri henkilöiden välillä ja lisäksi se on tuotekohtainen. Ruokalajin tai ateriakokonaisuuden glykeemistä indeksiä ei voi päätellä sen ainesosien perusteella ja ateriakokonaisuuksien glykeemisistä indekseistä on toistaiseksi vain vähän tietoa. Jos ruokavalinnat tehdään yleisten ravitsemussuositusten mukaan (ks. Diabetesta sairastavalle suositeltavat ruokavalinnat1), myös ruokavalion glykeeminen indeksi on suositellulla tasolla.

Glykeemisen indeksin huomioon ottamisesta saattaa olla pientä lisähyötyä glukoositasapainon kannalta. Käytännössä sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi raskausdiabetesta sairastavilla ja raskaana olevilla tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavilla, jolloin pyritään parhaaseen mahdolliseen glukoositasapainoon. Esimerkkejä yksittäisten ruoka-aineiden glykeemisestä indeksistä on koottu taulukkoon «Eräiden ruoka-aineiden glykemiaindeksien suuruusluokkia. Vertailukohtana on glukoosin glykemiaindeksi (100).»3.

Proteiinin ja rasvan vaikutus aterianjälkeiseen verenglukoosiin

Runsaasti proteiinia tai rasvaa sisältävän seka-aterian jälkeen veren glukoosipitoisuuden suureneminen alkaa useimmiten hitaammin (rasva) ja kestää kauemmin (rasva, proteiini) kuin pääasiassa hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeen. Ateriainsuliinin käyttäjä voi tällöin pistää aterian jälkeen tai kahdessa erässä: osan aterian alussa ja osan myöhemmin. Pumppuhoidossa voi hyödyntää jatkettua tai yhdistelmäbolusta. Yksilöllinen vaihtelu on kuitenkin suurta ja verenglukoosin omaseuranta tarpeen.

Hiilihydraattimäärän lisäksi proteiinin tai rasvan huomioivia ateriainsuliinin laskukaavoja on tutkittu, mutta menetelmät ovat työläitä. Lisäksi niiden sovellettavuus ja hyöty käytännön hoidossa ovat epäselvät.

Vitamiini- ja kivennäisainelisät

Diabeteksen ei itsessään katsota lisäävän minkään yksittäisen vitamiinin tai kivennäis- tai hivenaineen tarvetta. Vitamiini- ja kivennäisainetäydennyksiä tulee käyttää terveydenhoitohenkilökunnan ohjeen mukaan tilanteissa, joissa muusta syystä tarvitaan täydennyksiä.

Suomessa esimerkiksi riittämätön D-vitamiinin saanti on väestössä yleistä ja D-vitamiinitäydennystä tarvitsevat rutiininomaisesti kaikki lapset ja nuoret 18 ikävuoteen asti sekä yli 74-vuotiaat; muut ikäryhmät tarvittaessa, jos ruokavalion lähteistä ei saada riittävästi D-vitamiinia. Minkään yrtti- tai luontaistuotteen ei ole havaittu vaikuttavan diabeteksen glukoositasapainoon.

Diabeteksen ruokavaliohoito ikääntyneillä

Tasainen ateriarytmi (suunnilleen samanlainen aterioiden määrä ja ajoitus päivästä toiseen) helpottaa hoidon toteutusta kaikilla diabetesta sairastavilla. Ikääntyneillä vajaaravitsemus on yleistä ja voi heikentää toimintakykyä merkittävästi.

Säännöllinen painonseuranta ja tahattomaan laihtumiseen puuttuminen ovat tärkeitä. Ikääntyneen potilaan diabeteksen hoidossa on erityisen tärkeää turvata ravitsemuksellisesti riittävä ja monipuolinen ruokavalio: ruokavaliotavoitteissa joustetaan tarpeen mukaan ja niistä sovitaan yksilöllisesti.

Taulukko 1. Ravitsemusterapeutin ohjausta tai konsultaatiota diabetesta sairastavalla edellyttävät tilanteet.
Ohjaus tarpeenKeliakia tai laaja-alainen ruoka-allergia (useita keskeisiä ruoka-aineita)
Useita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia
Gastropareesi (mahalaukun tyhjenemishäiriö)
Syömishäiriö
Kohtalainen tai vaikea munuaisten vajaatoiminta
Vajaaravitsemus
Vegaaniruokavalio tai muu kasvisruokavalio (etenkin runsaasti liikkuvat potilaat)
Tuore tyypin 1 diabetes
Konsultaation harkintaRuokavalion toteuttaminen on potilaalle vaikeaa.
Potilaalla on ylipainoa, jota hän haluaa pudottaa, tai ongelmia painonhallinnassa.
Nuori potilas on siirtymässä aikuispuolelle tai itsenäistymässä ja muuttamassa pois kotoa.
Potilas suunnittelee raskautta.
Potilaalla on merkittävä dyslipidemia.
Taulukko 2. Esimerkkejä ruokien hiilihydraattisisällöstä. Vähäsokerisella tarkoitetaan sellaista sokerimäärää, joka on noin puolet vähemmän kuin perinteisten keittokirjojen mukaan käytettäisiin tavallista sokeria. Ruuan määrä tarkoittaa syötävän osan painoa ja mainitut hiilihydraattimäärät ko. painoon sisältyvää määrää. Taulukon luvut ovat keskimääräisiä ja suuntaa antavia. Joidenkin ruokalajien kohdalla on annettu vaihteluväli, koska ravintosisältö riippuu käytetyistä raaka-aineista. Hiilihydraattitiedot kannattaa aina tarkistaa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä, kun ne ovat saatavilla. Taulukossa käytettyjä lyhenteitä: hh = hiilihydraatti; g = gramma; dl = desilitra; rkl = ruokalusikallinen; tl = teelusikallinen; viip. = viipale; prk = purkki; kpl = kappale.
Taulukon lähteet ja lisätietoja
Aro E, toim. Diabetes ja ruoka -kirja. Suomen Diabetesliitto, 2008.
Aro E, Heinonen L, Ruuskanen E. Väriä ja voimaa. Parhaat ruokavalinnat diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä. 1–2. painos, Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, Suomen Diabetesliitto; 2012
Fineli® elintarvikkeiden koostumustietopankki, Terveyden ja hyvinvoinnilaitos, www.fineli.fi.
Hakalahti M, Holla T, Koivisto P. Sydänliiton ruoka-ainetaulukko; 2009.
Helldan A, Salmenhaara M, Pakkala H, Korhonen T, Reinivuo, H, toim. Elintarviketaulukko. Tiedot ravintokoostumuksesta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Otava; 2011.
Paganus A, Palva-Alhola M. Käsikirja ruokien hiilihydraattimääristä. Novoinfo; 2009.
Sääksjärvi K, Reinivuo H. Ruokamittoja. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja. Helsinki; 2004.
Ruuan määrä Hiilihydraatteja, g
Ruoka-aineet, jotka sisältävät sekä hiilihydraatteja että energiaa
Aamiaishiutaleet, leipä, puuro, keksit Hapankorppu (18 g)3 kpl 10
Karjalanpiirakka (eines) 90 g (iso) 30
Pehmeä leipä (sekaleipä)20 g (ohut viip.) 10
Puuro maitoon (rasvaton maito) 1 dl 15
Murot (maissihiut., riisimurot) 1 dl 10
Mysli 2 rkl (15–20 g) 10–15
Näkkileipä, tavall./grahamkorppu 1 pala (15 g) 1 kpl 10
Reikäleipä 1 pala (30 g) 15
Reissumies 1 pala (30 g) 15
Ruispuikula 1 pala (30 g) 15
Sämpylä 1 kpl (60 g) 30
Velli (vesi+ rasvaton maito, 1:1) 2 dl 15
Puuro veteen 1 dl 10
Voileipäkeksi 1 kpl 5
Voisarvi 1 kpl (70 g) 25
Weetabix 1 pala 10
Makaroni, peruna, riisi, ym. pääruuan lisänä tarjottavia ruokia Herneet 1 dl 5
Lanttulaatikko (eines) 1 dl 15–20
Linssit, kuivatuista keitetyt 1 dl 10
Maissi 1 dl 15
Makaroni, keitetty 1 dl 15
Tuorepasta (nauha-), ennen keitt. 80 g (1/3 pakettia)40
Pavut, kuivatuista keitetyt 1 dl 10
Peruna keskikok. 80 g 15
Peruna (kananmunankokoinen)60 g 10
Perunalaatikko (eines) 1 dl 15
Perunasose (rasvattomaan maitoon)1 dl 15
Perunasalaatti (eines) 1dl 10
Porkkanalaatikko (eines) 1 dl 20
Punajuurisalaatti (eines) 1 dl 10
Riisi, keitetty 1 dl 15
Rosolli (ilman kastiketta ja silliä) 1 dl 10
Spagetti 1 dl 15
Maito, maitovalmisteet Jogurtti, rasvaton, maustamaton 2 dl 10
Jogurtti, maustamaton (2,5 % rasvaa) 2 dl 10
Jogurtti, sokeroitu (2,5 % rasvaa) 1 dl 15
Jäätelö, kerma 1 dl 10
Jäätelö, kasvirasva 1dl 10
Jäätelö, eskimo 1 kpl 10
Jäätelö, tuutti 1 kpl 25
Maito, rasvaton 2 dl 10
Maito (1 % rasvaa) 2 dl 10
Piimä, rasvaton 2 dl 10
Viili, kevyt 2 dl 10
Hedelmät, marjat Ananas 2 rengasta (100 g) 10
Appelsiini 1 kpl (n. 100 g) 10
Aprikoosi, tuore 2–3 kpl (n. 100 g) 10
Aprikoosi, kuivattu 2–3 kpl (n. 15 g) 10
Banaani 1 kpl (n. 100 g) 20
Greippi ½ kpl (n. 100 g) 10
Kiivi 1 kpl (n. 100 g) 10
Kirsikat 1 dl (n. 100 g) 10
Luumu, tuore 2–3 kpl, (n. 100 g) 10
Luumu, kuivattu 2–3 kpl, (15 g) 10
Mandariini 2–3 kpl (n. 100 g) 10
Marjat, tuoreet/pakastetut 2–3 dl (n. 100 g) 10
Marjat, vähäsok. pakaste 2–3 dl (n. 100 g) 15
Meloni viipale (n. 200 g) 10
Omena, keskikok. 1 kpl (n. 100 g) 10
Persikka 1 kpl (n. 100 g) 10
Päärynä, keskikok. 1 kpl (n. 100 g) 10
Rusinat 1 rkl (15 g) 10
Vadelma 5 dl (200 g) 10
Viinirypäle 1 dl 10
Lounas- ja päivällisruokiaKaalikääryleet (eines) 2 pientä (130 g) 15
Kasvispihvit 1 kpl (55 g) 10
Kastike (ruskea-, valko-, sieni-), rasvasuurus 1dl 5
Kastike (ruskea-, valko-, sieni-), ilman rasvaa 1 dl 5
Kaali- ja minestronekeitto 3 dl = 300 g (1 lautasellinen) 10
Herne-, kala-, makkara- ja sosekeitot 3 dl = 300 g (1 lautasellinen) 20
Kesä- ja pinaattikeitto 3 dl = 300 g (1 lautasellinen) 25
Kaalilaatikko 2 dl (200 g) 30
Kalalaatikot 2 dl (200 g) 30
Lihamakaroni- ja perunalaatikko 2 dl (200 g) 30
Lasagne 2 dl (200 g) 30
Maksalaatikko (eines)2 dl (200 g) 50
Pinaattiohukainen 5 pientä (100 g) 25
Risotto (kana, liha, kala) 2 dl 20
Veriohukainen 5 pientä (100 g) 15
Jälkiruokia, leivonnaisia Hedelmäsalaatti, sokeroimaton 100 g 10
Hedelmäsose tai marjasose, sokeroimaton esim. omenasose 1 dl 10
Hedelmärahka, vähäsokerinen 1 dl 10
Hillo, sokeroimaton 1 rkl 10
Marjakeitto, sokeroimaton 2 dl 10
Kakkuviipale, ohut 1 kpl (20 g) 10
Keksi, piparkakku, vohveli2 kpl 10
Kääretorttu 1 viipale (20 g) 10
Marjapuuro, vähäsok. 1 dl 15
Marjatorttu, vähäsok. murotaikinapohja 1 pala (50–60 g) 20
Marjatorttu, pullapohja 1 pala (50–60 g) 20
Ohukaiset (teflonpannu) 5 pientä (100 g) 20
Pannukakku 1 pala (100 g) 20
Piparkakku, pikkuleipä 1 kpl 5
Pikkupulla 1 kpl (60 g) 25
Tuulihattu, ilman täytettä 1 kpl (30 g) 5
Täytekakku 1 ohut viip. (40 g) 15
Täytekeksi 1 kpl 10
Vohveli, paistettu (tefl. pannulla, vähärasv.) 1 kpl 20
Pikaruokia Hampurilainen, tavall. lihatäyte 1 kpl 30
Hampurilainen, kerros- 1 kpl 45
Lihapasteija 1 kpl (70 g) 20
Lihapiirakka 1 kpl (110 g) 45
Pizza, iso/ravintola- 1 kpl (300 g) 90
Pizza, pieni (eines) 1 kpl (200 g) 50
Ranskalaiset 2 dl, normaalit 20
Juomia, naposteltavia Kotikalja 2 dl 5–10
Mehu, vähäsok. 2 dl 10
Mehujää 1 puikko 10–15
Nektari 1 dl 10
Olut 1/3 l pullo 10
Pilsneri 1/3 l pullo 10
Siideri, makea (sokerilla makeutettu)1/3 l pullo 20–30
Siideri, kuiva 1/3 l pullo 10
Siiderit ja lonkerot, keinotek. makeutett. 1/3 l pullo 3–6
Sima, vähäsok. 2 dl 5–10
Täysmehu 1 dl 10
Virv. juoma, sokeroitu 1 dl 10
Viini, kuiva 12 cl 1–5
Väkevät alkoholit 4 cl
Perunalastut ½ pussia 100 g 50
Pop corn ½ litraa (25 g) 15
Maapähkinät 1 dl (50 g) 5
Sokeri, siirappi, makeiset Fruktoosi eli hedelmäsokeri 3 tl (10 g) 10
Tavallinen sokeri, fariinisokeri 3 tl (10 g) 10
Siirappi, hunaja 2 tl (15 g) 15
Karamellit, kovat 20 g 20
Lakritsi 1 patukka (15 g) 10
Pastillit 1 pieni rasia (20 g) 10
Irtokarkit 20 g 15
Suklaa 20 g (3 palaa) 10
Ruoka-aineet, jotka sisältävät mitättömän vähän tai eivät lainkaan hiilihydraatteja, mutta rasvaa ja energiaa (kaloreita)
Lounas- ja päivällisruokia Broilerin koipireisipala, grillattu, nahkoineen 200 g
Broileri, rintaleike, nahaton 200 g
Kalapuikot 2 kpl (50 g) 5
Liha- ja broilerpyörykät 3 pientä (50 g) 4–6
Nakki 1 kpl (35 g)
Porsaankyljys, paistettu 150 g
Uunikala, kirjolohi 100 g
Lenkkimakkara 100 g 10
Leivänpäällysleikkeleitä, makkaroita Aladobi, lihahyytelö 1 viip. (50 g)
Kananmuna 1 kpl
Lauantai-, gouter-, gotlermakkara 1 viip. (15 g)
Metwursti 1 viip. (15 g)
Saunapalvikinkku 1 viip. (50 g)
Suolaliha 1 iso viip. (50 g)
Kevytjuusto, rasvaa 5 % (Polar5) 1 ohut viip. (10 g)
Kevytjuusto, rasvaa 10–17 % (Edam 10, Oltermanni 17, Polar15, Trim) 1 ohut viip. (10 g)
Keskirasvainen juusto, rasvaa 20–30 % (Edam, Salaneuvos) 1 ohut viip. (10 g)
Rasvainen juusto, rasvaa yli 30 % (Oltermanni, Emmental, Hyvää Sinulle) 1 ohut viip. (10 g)
Raejuusto, 2 % rasvaa ½ purkkia (100 g)
Fetajuusto, 18 % rasvaa 1 rkl (15 g)
Kevyt tuorejuusto ja sulatejuusto, rasvaa 10–15 % 1 rkl (15 g)
Tuorejuusto ja sulatejuusto, rasvaa 30 % 1 rkl (15 g)
RavintorasvatVoi 80 % rasvaa1 tl (6 g)
Margariini 70 % rasvaa1 tl (6 g)
Margariini 40 % rasvaa1 tl (6 g)
Ruokaöljy (esim. rypsiöljy, oliiviöljy) 100 % rasvaa1 tl (6 g)
Pestokastike 50 % rasvaa1 tl (5 g)hiukan
Ruoka-aineet, jotka eivät sisällä juuri lainkaan energiaravintoaineita (eivätkä lisää verenglukoosia eivätkä painoa)
Tuoreet vihannekset ja juurekset:
Lehtisalaatti, tomaatti, paprika, kurkku, retiisi, kaalit, selleri, kesäkurpitsa
Porkkana, lanttu, sienet, sipuli, pinaatti, vesikrassi, tuoreyrtit
Sitruuna, raparperi
Vesi, kivennäisvesi, tee, kahvi, lihaliemi, etikka
Keinotekoiset makeutusaineet
Light-limsat ja light-mehut, joihin ei ole lisätty sokeria (ks. tuoteseloste)
Mausteet, sinappi ja ketsuppi mausteenomaisesti käytettynä
Viinietikka
Taulukko 3. Eräiden ruoka-aineiden glykemiaindeksien suuruusluokkia. Vertailukohtana on glukoosin glykemiaindeksi (100).
Pieni glykemiaindeksi (alle 55)Herneet (kuivatut ja keitetyt sekä tuoreet), linssit (kuivatut ja keitetyt), pavut, kikherne, ohraryynit (keitetyt)
Makaronit, spagetti
Appelsiini, banaani, kirsikat, greippi, omena, luumu, päärynä
Porkkana (raaka ja keitetty)
Maito, piimä, jogurtti
Kokojyvää sisältävä ruisleipä, hapan ruisleipä, näkkileipä, hapankorppu
Kuivattu aprikoosi ja luumu, fruktoosi
Keskinkertainen glykemiaindeksi (55–70)Useimmat tavalliset hiilihydraattilähteet kuten
  • täysjyvägrahamleipä, sekaleipä, näkkileipä
  • kaurapuuro, hiutalepuurot
  • peruna (kiinteä lajike, niukasti keitetty), hernekeitto
  • maustettu jogurtti, ananas, rusinat, jäätelö, tavallinen sokeri
Erittäin suuri glykemiaindeksi (yli 70)Maissihiutaleet, riisimurot
Ohrajauhopuuro, grahamjauhopuuro
Perunasose ja peruna
Ohrajauhopuuro, grahamjauhopuuro
Vaalea leipä
Kuivatut taatelit, glukoosi (rypälesokeri)