Etusivu » Terveyskolumnit » Luolahenkilö viettää joulua

Luolahenkilö viettää joulua

Kolumni
12.12.2018
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

Jos ihmissuvun kahden miljoonan vuoden kehitys supistetaan yhdeksi vuorokaudeksi, maanviljelys ja karjanhoito keksittiin neljä minuuttia sitten. Lihavuusepidemian 40 vuotta ovat silmänräpäys. Näinä evoluution mittakaavassa lyhyinä hetkinä ihmisen sisuskalut eivät ole ehtineet muuttua lainkaan.

Kaikesta sivistyksestä ja tekoälystä huolimatta jouluajan herkkupöytään istuu suomalaisia, jotka ovat elimistöltään luolamiehiä, luolanaisia ja luolalapsia. Heidän ruokavaistonsa on virittäytynyt ylisyömään aina kun ruokaa on paljon tarjolla. Mitään luontaisia pidäkkeitä ei ole kehittynyt lihomiselle.

Jouluviikon ruokia ratkaisevampaa on se, mitä syöt niiden 51 viikon aikana, jotka ovat uuden vuoden ja joulun välillä. Tämä usein toistettu hokema pitää täysin paikkansa. Mutta ei joulun aika aivan vaaraton ole.

Kun on seurattu ihmisten painon muutoksia jouluviikolla, keskimäärin tulee puolisen kiloa lisää. Keskiarvojen taakse kätkeytyy suuria vaihteluja. Useimmilla paino säilyy vakaana, joillakin jopa laskee, 10–20 prosentilla paino nousee vähintään pari kiloa.

Juhlapyhinä painon on todettu nousevan niillä, jotka jo ennestään ovat ylipainoisia. Heidän painon nousunsa on johtunut siitä, että perimän ja lapsuudessa opittujen tottumusten vuoksi heillä on ollut tavallista heikommat mahdollisuudet vastustaa lihottavan ruokamaailman kaloreita. Näillä ominaisuuksilla paino nousee herkemmin myös joulun aikaan.

Tuoreitten lukujen perusteella yli 30-vuotiaista suomalaisista miehistä enää 28 prosenttia ja naisista 36 prosenttia on normaalipainoisia. Tämä merkitsee, että suurin osa on lihomisvaarassa pitkinä juhla-aikoina. Heille tärkein neuvo on, että pöydän ääressä aterialla muiden seurassa istuessa kalorit kannattaa tykkänään unohtaa. Jouluateria olkoon yhteisen ilonpidon hetki.

Sitä paitsi suomalaisesta joulupöydästä on vaikea löytää lihottavia ruokia. Nykyinen vähärasvainen kinkku, peruna- ja lanttulaatikko sekä useimmat kalaruoat ovat vähemmän lihottavia kuin tavallinen suomalainen arkiruoka, hampurilaisaterioista ja pitsoista puhumattakaan. Tässä kokonaisuudessa kaloripitoisemmat juustot eivät paljoa tunnu.

Vaikka joulun ruokapöydän antimet ovatkin turvallisia, muut joulun ajan syömiset edustavat aivan toista laitaa. Joulutortut ja piparit ovat tiheiden kaloreiden ruokia. Vielä kaloritiheämpää on suklaa, josta on tullut joulunajan yleisin naposteltava. Se ei ole yllättävää, onhan suklaa useimmille se kaikkein halutuin makunautinnon antajana (ks. «https://www.perttimustajoki.fi/elamaa-suklaan-kanssa-addiktiota-riippuvuutta-himoa-vai-mielihalua/»1). Joulun alla suklaata siirtyy suuria määriä koteihin ylellisinä konvehtirasioina, joilla yritykset muistavat työntekijöitään. Tai voit ruokamarketin joulutarjouksena ostaa kolme laatikkoa ja 5 000 kilokaloria kympillä.

Turhia kaloreita voit ehkäistä, jos tunnet aivoissasi majailevan luolahenkilön ruokavaistojen toimintaa. Kivikaudella meille kehittyi vaistomainen kyky asettaa syötävä etusijalle. Katseemme kohdistuu herkemmin ruokaan kuin esineisiin (ks. «https://www.perttimustajoki.fi/see-food-nakoruoka-houkuttelee-syomaan/»2). Mielihalu herää automaattisesti, kun silmiin osuus herkullista kaloritiheää ruokaa. Sisäinen autopilotti ohjaa kätemme kohti suklaarasiaa.

Ensimmäinen pala ruskeaa massaa sulaa suussa, leviää jokaisen sopukkaan, hivelee makunystyröitä, ja miellyttävät aromit siirtyvät sisäkautta nenään täydentämään nautintoa. Kokemuksesta tiedän, että tämän jälkeen käsi helposti käy rasiassa monta kertaa. Jos suklaat ja muut herkut ovat jatkuvasti esillä, sama toistuu useita kertoja päivässä.

Luolahenkilön vaikutusvalta aivoissasi vähenee yksinkertaisesti sillä, ettet pidä lihottavia herkkuja näkyvillä. Jos haluat pelata varman päälle, sijoitat ne tavallista hankalampaan paikkaan, kaapin korkeimmalle hyllylle tai vaatekaappiin villapaitojen alle. Sieltä sinä tai perheen ruokailusta vastaava henkilö otatte niitä esille sen verran kerrallaan kuin tuntuu sopivalta. Samalla huolehditte, että reilu annos hedelmiä on jatkuvasti esillä isossa kulhossa houkuttelemaan kivikauden vaistoja.

Herkkujen hellävarainen säätely ei vähennä joulun ajasta nauttimista, vaan saattaa lisätä sitä. Makuaistimme herkkyys vähenee jokaisella maistamiskerralla. Parin herkkupalan jälkeen makunautinto alkaa laimeta. Kymmenes pala maistuu pelkiltä kaloreilta. Kieleen jää lattea makumuisto ja mieleen harmitus överiksi menneistä kaloreista.

Nauttikaa joulusta!

Pertti Mustajoki

PS: Herkullisten naposteltavien kaloriturvallinen sijoittaminen toimii myös uudenvuoden ja joulun välisten 51 viikon aikana.