Etusivu » Kolme uhkaa luonnosta: ilmasto, muuttuva bakteeristomme ja antibioottiresistenssi

Kolme uhkaa luonnosta: ilmasto, muuttuva bakteeristomme ja antibioottiresistenssi

Kolumni
11.1.2019
infektiosairauksien erikoislääkäri Jukka Lumio

Vuotta 2018 voi kutsua luontouhkien vuodeksi. Syksyllä julkistettiin kansainvälisten asiantuntijoiden IPCC-raportti odotettua nopeammasta ilmaston lämpenemisestä «IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa. Ilmatieteen laitos »1. Siitä aiheutuvia uhkia ovat alueelliset ravintotuotannon ongelmat ja siihen liittyvät kansainvaellukset, mutta myös hyönteisten ja jyrsijöiden levittämien kulkutautien leviäminen uusille alueille.

Toiseksi ihmisten yhteys luontoon on vähentynyt. Emme enää altistu oikeassa iässä ja oikealla tavalla luonnon mikrobeille. Tämän myötä kehomme oma, terveyttä ylläpitävä mikrobisto muokkautuu epäterveeseen suuntaan. Samankaltaisen säätelyhäiriön saavat elimistössä aikaan antibioottikuurit «Lumio J. Antibioottikuurien pituus – aika päivittää hoitosuosituksia? Suomen Lääkärilehti 2017;72:292-4 »2. Uhkana on silloin allergioiden, diabeteksen, ylipainon ja autoimmuunitautien yleistyminen. Asian korjaamiseen on ehdotettu ”luontoaskelta”, luonnon päästämistä taas meitä lähemmäksi «Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L, ym. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim 2017;133(1):19-26 »3.

Kolmas pelote luonnosta havahdutti loppuvuonna: Euroopan tautiviraston raportti bakteerien lisääntyneestä vastustuskyvystä eli resistenssistä antibiooteille «European Centre for Disease Prevention and Control. Surveillance of antimicrobial resistance in Europe – Annual report of the European Antimicrobial Resistance Surveillance Network (EARS-Net)»4. Mikrobien antiboottiresistenssistä johtuvat infektiokuolemat ovat kymmenessä vuodessa 2,5-kertaistuneet Euroopassa. Sato tästä on jo 33 000 kuolemaa vuodessa, maailmassa yli 700 000. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut laajalla asiantuntijajoukolla strategian epäterveen kehityksen hillitsemiksi «Hakanen A, Jalava J, Kaartinen L. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4. »5.

Antibiootit ovat olleet laajassa käytössä 70 vuotta. Ne olivat aluksi niin tehokkaita, että lääketieteen ammattilaisetkin julistivat 1960-luvulla infektiouhat voitetuiksi antibioottien ja rokotusten avulla. Puhuttiin ”ihmelääkkeistä”. Riemu oli ennenaikaista. Sen olisi tiennyt jo vuonna 1859 luettuaan Charles Darwinin (1809–1882) kirjan ”Lajien synty”. Luonnossa ympäristö ja sen muutokset valitsevat kamppailussa elintilasta parhaiten sopeutuneet yksilöt voittajiksi ja suvunjatkajiksi.

Bakteerit lisääntyvät jakaantumalla. Monet lajit jakaantuvat muutaman kymmenen minuutin välein. Yhden antibioottikuurin aikana voi syntyä tuhansia sukupolvia. Osana lajin luonnonmukaista kehitystä jakautumisissa tapahtuu mutaatioita, pientä perimäaineksen muuntelua. Jos lisääntyminen tapahtuu ympäristössä, jossa on antibioottia, luonnonvalinta suosii resistenttejä bakteerikantoja.

Valintapaine ei kohdistu vain niihin bakteereihin, joiden aiheuttamaan infektioon antibiootti on tarkoitettu. Sille altistuu ”viattomana sivustakatsojana” myös ihon ja limakalvojen varhaislapsuudessa hankittu normaali bakteeristo (mikrobiomi), joka on tärkeä elimistön tasapainon ja terveyden turvaaja.

Resistentit kannat leviävät tavallisessa kanssakäymisessä ihmisten välillä ja ympäristöönkin. Resistenssin aiheuttavat geenit voivat siirtyä myös itsenäisesti, esimerkiksi suolistossa, bakteeriyksilöstä ja lajistakin toiseen ja jatkaa näin valloitusta. Kun resistentit kannat ovat saaneet elintilansa, herkkien kantojen palautuminen voittajiksi vie yleensä kuukausia eikä onnistu aina silloinkaan.

Bakteeriresistenssiä valikoiva paine on suurin sairaaloissa, ja siellä uhka ensiksi huomattiin. Puhuttiin ”sairaalabakteereista”, kuten MRSA (ks. «MRSA (metisilliinille resistentti Staphylococcus aureus)»1), ESBL (ks. «ESBL ja sitä tuottavat bakteerit»2) jne. Suomessa sairaalassa olevista potilaista 40 % saa tänäänkin antibioottia, muualla hoidetuista vain joka viideskymmenes. Kosketus on yleisin tapa bakteerien leviämiselle. Tällekin sairaalahoito luo otollisimmat olot.

Nyt draaman näyttämö on laajentunut. Antibioottien määrääminen eläimille, joko infektioiden hoitoon tai ravintoeläinten kasvun edistämiseen, on jopa suurempaa kuin käyttö ihmisille. Tässä ympäristössä resistenttien kantojen leviämisen estäminen on vielä vaikeampaa kuin sairaaloissa. Vaikeinta se on luonnossa, minne käytetyt antibiootit yleensä lopulta päätyvät.

Kylvettyjen antibioottien määrä on suhteessa resistenssiuhan suuruuteen. Suomea voidaan pitää muiden Pohjoismaiden rinnalla antibioottien käytön mallimaana. Tämä näkyy resistenttien taudinaiheuttajien vähäisempänä osuutena. Esimerkiksi Etelä- ja Itä-Eurooppaan maissa monien bakteerien resistentit kannat ovat kolme tai kymmenenkin kertaa yleisempiä kuin Suomessa. Tilanne esimerkiksi monessa suomalaisten suosimassa matkakohteessa on vielä synkempi, eikä resistenssi rajoitu sairaaloihin. Thaimaahan lähtiessään on yhdellä sadasta suomalaisesta ESBL-bakteeri suolistossaan, matkalta palattua joka kolmannella. Bakteeri säilyy usean viikon ajan. Ravintoeläimissä nähdään vielä suurempia eroja resistenttien bakteerien yleisyydessä Suomen eduksi, kun vertailukohteena ovat esimerkiksi tanskalaiset ja hollantilaiset siat tai saksalaiset ja hollantilaiset broilerit.

Uhkaavan kehityksen kääntämiseksi on laadittu strategia WHO:n, Euroopan yhteisön ja viimeksi Suomen tasolla: antibioottien käyttöä on vähennettävä. Antibiootteja tulisi käyttää hoitoon vain, kun se on todella tarpeen. Arvioiden mukaan lähes puolet näistä lääkkeistä määrätään virusinfektioihin, pääasiassa hengitystieinfektioihin, joissa niistä ei ole apua. Eläimillä antibiootteja ei tulisi lainkaan käyttää kasvun edistämiseen. Tällaisen käytön rajoittamisessa Eurooppa on pisimmällä, pidemmällä kuin esimerkiksi Yhdysvallat saatikka muu maailma.

Nämä keinot ovat hitaita laivan kääntäjiä. Vain sairaaloissa on käytettävissä täsmäkeinoja jo syntyneiden resistenttien mikrobikantojen leviämisen ehkäisyyn (ks. «Sairaalainfektiot ja sairaalabakteerit»3). Vastaavat, usein ihmisten vapauksia rajoittavat keinot eivät sovi avoimeen yhteiskuntaan.

Kirjallisuutta

  1. IPCC tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa. Ilmatieteen laitos «https://ilmatieteenlaitos.fi/ipcc-ilmastopaneeli»1
  2. Lumio J. Antibioottikuurien pituus – aika päivittää hoitosuosituksia? Suomen Lääkärilehti 2017;72:292-4 «https://www.laakarilehti.fi/tyossa/laakeinfo/antibioottikuurien-pituus-ndash-aika-paivittaa-hoitosuosituksia/»2
  3. Haahtela T, Hanski I, von Hertzen L, ym. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Duodecim 2017;133(1):19-26 «/xmedia/duo/duo13480.pdf»3
  4. European Centre for Disease Prevention and Control. Surveillance of antimicrobial resistance in Europe – Annual report of the European Antimicrobial Resistance Surveillance Network (EARS-Net) 2017. Stockholm: ECDC; 2018. «https://ecdc.europa.eu/sites/portal/files/documents/AMR-surveillance-EARS-Net-2017-updated-dec-18.pdf»4
  5. Hakanen A, Jalava J, Kaartinen L. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:4. «http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79886/STM_4_17_mikrobilaakeresistenssin_torjunnan_kansallinen_toimintaohjelma_WWW.pdf»5