Etusivu » Hammasharjalla koronavirusta vastaan

Hammasharjalla koronavirusta vastaan

Kolumni
6.5.2020
Professori Jussi Huttunen

Krooninen ientulehdus eli parodontiitti on yksi yleisimmistä ihmisen pitkäaikaissairauksista. Se on bakteerien aiheuttama tulehdus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia aiheuttaen niissä palautumattomia muutoksia. Vaikeassa ientulehduksessa voi suussa olla reilun kämmenen verran tulehtunutta ja märkivää kudospintaa. Parodontiitista johtuvia muutoksia on kahdella kolmasosalla suomalaisista aikuisista. Se ei yleensä aiheuta kipuja, ja siksi sen ehkäisy ja hoito helposti laiminlyödään.

Mutta mikä yhdistää kroonisen ientulehduksen ja koronavirusinfektion? Koronavirus lisää kuolemanvaaraa erityisesti ihmisillä, joilla on huono vastustuskyky, joku pitkäaikainen sairaus tai runsaasti ylipainoa. Perusterveet ihmiset kestävät koronaviruksen hyökkäyksen ja toipuvat terveiksi, vaikka saisivatkin tartunnan.

Parodontiitti on yhteydessä moniin pitkäaikaissairauksiin, jotka vaikuttavat vaikean koronainfektion ja koronakuoleman riskiin. Se aiheuttaa elimistössä kroonisen matala-asteisen tulehduksen, lisää tyypin 2 diabeteksen vaaraa, nopeuttaa diabeteksen lisäsairauksien kehittymistä ja kohottaa verenpainetta, kaikki koronavirusinfektion ennustetta huonontavia tekijöitä.

Hoitamattomassa parodontiitissa verenkiertoon pääsee jatkuvasti bakteereita. Yhdessä jatkuvan tulehduksen kanssa ne lisäävät sydän- ja verisuonitautien ja aivoverenkierron häiriöiden vaaraa. Parodontiitti lisää myös tekonivelleikkauksiin ja solunsalpaajahoitoihin liittyviä riskejä. Siksi kaikki suun tulehduspesäkkeet hoidetaan kuntoon ennen tekonivelleikkauksia ja syöpähoitoja.

Krooninen ientulehdus johtuu plakista, hampaiden pinnalle kertyvästä bakteerimassasta. Jos plakkia ei poisteta, se aiheuttaa tulehduksen, joka tuhoaa juuren pintaa ja leukaluuta yhdistäviä sidekudossäikeitä. Näin muodostuva ientasku kerää lisää bakteereita ja pahentaa edelleen tulehdusta.

Kudostuhon edetessä hammas alkaa liikkua ja lopuksi se saattaa kokonaan irrota. Muutokset voivat paikallistua yhden hampaan alueelle tai käsittää suuren osan hampaistosta. Joskus muutokset voivat edetä hyvinkin nopeasti.

Kroonisen ientulehduksen yleisin oire on pitkäaikainen ienverenvuoto. Ikenet punoittavat ja ovat turvoksissa, ja ientaskuista voi vuotaa märkää. Muita usein esiintyviä oireita ovat pahanhajuinen hengitys sekä paha maku suussa. Parodontiitti yleistyy 40. ikävuoden jälkeen, mutta voi alkaa jo teini-iässä.

Parodontiitin taustalla voi olla perinnöllinen sairastumisalttius. Tärkeitä aiheuttajia ovat tupakointi ja huono suuhygienia. Molemmat huonontavat myös hoidon ennustetta. Yleissairaudet, esimerkkinä huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, lisäävät parodontiitin vaaraa. Syntyy noidankehä: parodontiitti pahentaa diabetesta ja diabetes parodontiittia.

Parodontiitin hoidossa tarvitaan potilaan, hammaslääkärin ja suuhygienistin kiinteätä yhteistyötä. Ensisijaisena tavoitteena on pysäyttää tulehdus ja estää kudostuhon eteneminen. Potilaan oma osuus on ratkaisevan tärkeää hoidon onnistumiselle. Tähän kuuluu hampaiden ja erityisesti ienrajojen huolellinen harjaus sekä hammasvälien päivittäinen puhdistus. Hammaslääkärin ja suuhygienistin tekemässä hoidossa puhdistetaan mekaanisesti hampaat 4–6 kuukauden väliajoin.

Suuhygienia voi terveyden kannalta olla yhtä tärkeä asia kuin monipuolinen ravinto, riittävä liikunta ja lepo. Hyvässä kunnossa olevat hampaat ja ikenet vähentävät diabeteksen, sydänsairauksien ja aivoverenkierron häiriöiden vaaraa ja parantavat tällä tavoin myös koronavirusinfektion ennustetta siihen sairastuneilla.

Jussi Huttunen