Etusivu » Uutta Terveyskirjastossa » Luetaan yhdessä!

Luetaan yhdessä!

Kotineuvola
10.5.2019
Elina Hermanson

Lukuhetkistä lapsi pitää jo pienestä vauvasta lähtien. Vauva iloitsee kuvien katselusta ja siitä vuorovaikutuksesta, jota ääneen lukeminen tuottaa. Kuvien on syytä olla yksinkertaisia ja värikkäitä. Pienimmät vauvat iloitsevat kasvokuvista ja symmetrisistä, toistuvista kuvioista kuten ruudukoista. Kyky hahmottaa kuvasta yksityiskohtia kehittyy vähitellen.

Lukeminen antaa mahdollisuuden jaettuun tarkkaavaisuuteen. Sekä lapsi että aikuinen kohdistavat huomionsa samaan esineeseen. Aikuinen sovittaa tarkkaavaisuutensa sekä yhteiseen kohteeseen että lapseen. Lapsi oppii ymmärtämään, että puhutaan asiasta, joka on molempien katseen kohteena, ja hän oppii uusia sanoja.

Satukirjoissa on jännittäviä tarinoita ja juonenkäänteitä, joihin lapsi voi eläytyä. Useimmat sadut päättyvät kuitenkin hyvin. Monet tarinoista käsittelevät lapsen salaisia pelkoja kuten hylätyksi tulemista: Hannun ja Kertun vanhemmat olivat niin köyhiä, että joutuivat jättämään lapsensa metsään selviämään omin päin. Nokkeluus pelastaa lapset pelottavasta seikkailusta, ja lopussa he pääsevät takaisin vanhempiensa luo. Vanhemmat ovat kiihkeästi kaivanneet lapsiaan, ja jälleennäkemisen riemu on suunnaton. On tärkeää kertoa lapselle, ettei kukaan nykyisin ole niin köyhä, että joutuisi jättämään lapsensa. Mutta kaikissa olosuhteissa vanhemmat rakastavat lapsiaan kovasti. He eivät laske lapsia silmistään, ennen kuin on varmaa, että nämä pärjäävät.

Keskustelu lapsen kanssa kehittää verbaalisia taitoja ja tukee tunne-elämän kehitystä. Lapsi oppii vähitellen myös tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan.

Äänikirjat eivät ole sama asia kuin vanhemman lukema kirja, koska äänikirjoista puuttuu vuorovaikutus. Kirjanlukutilanteessa lapselle puhutaan paljon, ja keskustelut ovat pidempiä kuin muissa arkisissa toiminnoissa. Lapsen puhe kehittyy ja ymmärrys kasvaa. Se edistää edelleen kaikkea oppimista ja mielikuvituksen kehitystä. Kirjallisuus jakaa lapselle myös tietoa maailmasta, opettaa pohtimaan eettisiä kysymyksiä ja tarjoaa esimerkkejä elämää varten.

Lapselta ei pidä vaatia liikaa: kyvyt ja taidot ovat vielä kehittymässä. Alle kouluikäiseltä ei voi odottaa kovin pitkää keskittymiskykyä. Havainnointikyky on tarkka, kun lapsi on motivoitunut, mutta esimerkiksi liikenteen seuraamiseen se ei vielä riitä. Lapselta ei voi vaatia myöskään monimutkaista abstraktia ajattelukykyä.