Etusivu » Erityisryhmien rokotukset

Erityisryhmien rokotukset

Kotineuvola
26.9.2019
Elina Hermanson

Tiettyjä väestöryhmiä rokotetaan maksutta BCG-, hepatiitti B-, hepatiitti A-, influenssa, PPV- ja TBE-rokotteilla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella on harkittu, että näitä rokotuksia ei kannata antaa ilman muuta kaikille. BCG-rokotukseen liittyy pieni mutta merkittävä komplikaatioriski. Hepatiitti A ja hepatiitti B ovat puolestaan tauteja, joihin kaikilla ei ole suurtakaan riskiä koskaan sairastua. Influenssa katsotaan vaaralliseksi taudiksi vain osalle väestöstä. Influenssasta ja PPV:stä on kerrottu edellä. TBV eli puutiaisaivokuumetta aiheuttava virus on riski ainoastaan niille, jotka oleilevat TBV:n esiintymisalueilla, lähinnä Ahvenanmaan saaristossa.

Eri väestöryhmien rokotuksista on kerrottu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sivustolla Eri ryhmien rokotukset. Sivustolta löytyy tietoa esimerkiksi keskosten rokottamisesta.

Ellei kuulu rokotteen maksutta saavaan riskiryhmään, haluamansa rokotteen voi hankkia yksityislääkäriasemalta tai apteekista reseptillä. . Rokottajan on oltava koulutettu tehtävään. Rokottamisen pitää tapahtua paikassa, jossa on valmiudet hoitaa vakavia rokotereaktioita.

BCG-rokote

Tuberkuloosi (BCG) -rokotus (ns. kalmetointi) poistettiin yleisestä rokotusohjelmasta syksyllä 2006. Nyt rokotetaan ainoastaan riskiryhmiin kuuluvat. Rokote suojaa erittäin hyvin pieniä lapsia niin sanotulta miliaarituberkuloosilta ja tuberkuloottiselta aivokalvontulehdukselta, mutta kyseiset taudit ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Tehosta keuhkotuberkuloosia vastaan on ristiriitaista näyttöä. Rokotuksen vakavimpia haittavaikutuksia ovat luu- ja niveltulehdukset ja yleistyneet BCG-infektiot, joita on viime vuosina esiintynyt 14:llä 100 000 rokotetusta. Tällä hetkellä arvioidaan, että kaikkien lasten rokottamisesta saadut haitat ovat hyötyjä suuremmat.

BCG-rokote sisältää eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä Bacillus Calmette–Guérin -bakteereita. Se ei anna elinikäistä suojaa, mutta uusintarokotuksia ei haittojen vuoksi oli järkevää antaa.

Lapsi kuuluu tuberkuloosin riskiryhmää ja on siksi oikeutettu saamaan maksuttoman BCG-rokotuksen, jos

  • hänen äidillään, isällään, sisaruksella tai henkilöllä, jonka kanssa hän asuu, on joskus todettu tuberkuloosi (esim. perheessä asuvalla mummolla on joskus hoidettu tuberkuloosi, tai perheessä on suuren riskin maasta kotoisin oleva lastenhoitaja),
  • hän itse, hänen äitinsä, isänsä, sisaruksensa tai henkilö, jonka kanssa hän asuu, on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi (koskee myös adoptiolapsia, jotka usein lähtevät tutustumaan juuriinsa),
  • hän on vuoden kuluessa muuttamassa yli kuukaudeksi maahan, jossa tuberkuloosia esiintyy huomattavan paljon (perhe on esim. lähdössä kehitysmaatyöhön),
  • lääkärin harkinnan perusteella myös lapsi, joka ei kuulu mainittuihin ryhmiin, voidaan rokottaa (esim. perhe viettää säännöllisesti kesänsä Virossa).

Hepatiitti A ja B -rokotteet

Hepatiitti A on saastuneen juomaveden ja ravinnon välityksellä leviävä viruksen aiheuttama maksatulehdus. Tartunnan mahdollisuus on huomioitava erityisesti matkustettaessa kehitysmaihin; Suomessa tartuntavaara on vähäinen. Taudin voi saada esim. vihanneksista, jotka on pesty viruksen saastuttamalla juomavedellä. Tartunta voi siirtyä myös likaisten käsien ja wc-tilojen kautta henkilöstä toiseen. Lapsilla hepatiitti A on lähes aina oireeton, mutta he voivat helposti levittää tartuntaa eteenpäin. Rokotteet hepatiitti A:ta vastaan ovat tehokkaita ja turvallisia.

Myös hepatiitti B -virus aiheuttaa maksatulehdusta eli keltatautia. Osa tartunnan saaneista jää viruksen kantajiksi (HBsAg-positiivisiksi), mikä on tavallista varsinkin pikkulapsilla. Osalle kantajista kehittyy myöhemmin krooninen maksatulehdus, maksakirroosi tai maksasyöpä. Hepatiitti B tarttuu lähinnä verikontaktin kautta. Tavallisinta on saada tartunta huumeruiskuista, suojaamattomasta sukupuoliyhdynnästä tai epähygieenisesti tehdystä lävistyksestä. Niin ikään verituotteiden saaminen kehitysmaassa on tartuntariski, sillä luovutettavan veren valvonta ei aina ole yhtä hyvä kuin länsimaissa. Suomessa käytettävä hepatiitti B -rokote on valmistettu geeniteknologisesti. Siinä on viruksen pinta-antigeenia. Kolmen annoksen perusrokotus antaa suojan yhdeksälle rokotetulle kymmenestä. Haittavaikutukset ovat yleensä lieviä.

Hepatiitti A -rokotus annetaan maksutta, jos henkilö kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

  • verenvuototautia sairastavat, säännöllistä hoitoa saavat henkilöt
  • ruiskuhuumeiden käyttäjät
  • ruiskuhuumeiden käyttäjien läheiset
  • miehet, joilla on seksiä miesten kanssa.

Jos on oikeutettu saamaan hepatiitti A -rokotuksen maksutta, voi saada myös hepatiitti B -rokotuksen maksutta.

Hepatiitti B -rokotus annetaan maksutta, jos henkilö kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä:

  • HBsAg-kantaja-äitien ja -isien vastasyntyneille lapsille 0:n, 1 kk:n, 2 kk:n ja 12 kk:n iässä. Äidin ollessa kantaja tulee lapselle ennen ensimmäistä rokotusta antaa myös yksi annos HB-immunoglobuliinia (125 KY). Lapsi saa siis neljä annosta normaalin kolmen pistoksen sijaan.
  • vastasyntyneet, joiden äidillä on hepatiitti C -infektio
  • akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien kanssa samassa taloudessa asuvat muut henkilöt
  • akuuttia HBV-infektiota sairastavien sekä HBsAg-kantajien seksikumppanit
  • säännöllistä hoitoa saavat verenvuototautia sairastavat henkilöt
  • ruiskutettavien huumeiden käyttäjät, heidän seksikumppaninsa sekä samassa taloudessa asuvat henkilöt. Erityisesti on tärkeää rokottaa ruiskuhuumeita käyttävän vanhemman vastasyntyneet lapset
  • miehet, joilla on seksiä miesten kanssa
  • ammattimaista prostituutiota harjoittavat
  • työharjoittelussa tartunnanvaaraan joutuvat opiskelijat (valtio maksaa)
  • työssä tartunnanvaaraan joutuvat (työnantaja maksaa)
  • pistotapaturmista ja muista verialtistumista johtuvissa vaaratilanteissa silloin, kun riskin arvioinnin perusteella suojaus on tarpeen eikä tapaus kuulu työterveyshuollon piiriin.

Influenssarokote

Influenssarokotus annetaan maksutta, jos sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai lääkäri katsoo, että henkilö kuuluu riskiryhmään, joka saattaa saada influenssasta hengenvaarallisen taudin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja lääkehuollon henkilöstö rokotetaan, jotta he eivät levittäisi tautia potilaille, joille influenssa voi olla hengenvaarallinen. Rokotuksen ottamalla suojaa siis paitsi itseään, myös lähiympäristöään.

Influenssa voi olla hengenvaarallinen esimerkiksi henkilöille, joilla on

  • säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus
  • krooninen aineenvaihduntasairaus, kuten diabetes tai lisämunuaisen kuoren vajaatoiminta
  • krooninen maksasairaus tai munuaisten vajaatoiminta
  • vastustuskykyä heikentävä tauti esim. leukemia, lymfooma, HIV-infektio tai pernan poiston jälkitila
  • vastustuskykyä heikentävä hoito esim. elinsiirtoon, syöpähoitoon tai reumaan liittyen
  • krooninen neurologinen sairaus tai hermolihastauti.

Myös raskaana olevat naiset, kaikki 65 vuotta täyttäneet ja kaikki 6 kuukauden–6 vuoden ikäiset lapset, laitosmaisissa oloissa elävät, asepalveluksessa olevat nuoret miehet ja naiset sekä vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri rokotetaan maksutta.

TBE-rokote

Puutiaisaivokuume (tick born encephalitis, TBE, Kumlingen tauti) on kaksivaiheinen. Virus tarttuu punkin pureman välityksellä, ja kun siitä on kulunut noin viikko, ilmaantuu flunssan kaltaisia oireita. Kun ne väistyvät, osa potilaista alkaa potea voimakasta päänsärkyä, niskajäykkyyttä ja korkeaa kuumetta. Mukaan voi tulla erilaisia halvausoireita, persoonallisuuden muutoksia ja tajunnan tilan hämärtymistä. Vain noin yksi prosentti sairastuneista kuolee, mutta kolmasosalle jää pitkäaikaista väsymystä ja eriasteisia tuntohäiriöitä.

TBE-viruksia tartuttavia puutiaisia eli punkkeja on erityisesti Ahvenanmaan maakunnassa, jossa sairastuvuus puutiaisaivokuumeeseen on kansainvälisesti vertailtuna erittäin korkea. Sitä esiintyy myös Tukholman saaristossa, Baltian maissa, Venäjällä, ja Itä-Euroopassa ja yksittäistapauksina myös rannikko-Suomessa. Ahvenanmaalla TBE-rokotusta on tarjottu osana yleistä rokotusohjelmaa jo vuosia. Keväästä 2019 lähtien rokotetta on tarjottu maksutta myös niille 3 vuotta täyttäneille, jotka oleskelevat vuosittain vähintään neljä viikkoa Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Paraisilla, Simossa tai Lohjanjärven lounaisella riskialueella.

Puutiaisaivokuumetta ei pidä sekoittaa borrelioosiin. Borrelioosi on myös puutiaisten levittämä tauti, mutta kyseessä on bakteeri, johon tehoaa antibiootti. Borrelioosia vastaan ei ole olemassa rokotetta. Lisätietoa borrelioosista: ks. «Borrelioosi eli Lymen tauti»1.

Erikoisrokotteista, kuten meningokokki-, keltakuume-, kolera-, lavantauti- ja Japanin aivokuumerokotteista, voit lukea lisää THL:n sivuilta ja Matkailijan terveysoppaasta.