julkaistu 14.02.2013/Duodecim
 



   
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
KÄYPÄ HOITO



Skitsofrenian hoito perustuu pitkäjänteiseen, luottamukselliseen hoitosuhteeseen ja säännöllisesti tarkistettavaan hoitosuunnitelmaan. Lääkehoidossa pyritään pienimpään tehokkaaseen annokseen. Psykososiaalisen hoidon ja kuntoutuksen eri muodot, työkuntoutus ja tuetun työllistymisen edistäminen ovat hoidossa keskeisiä. Psykoosin ennaltaehkäisystä on saatu uutta tutkimusnäyttöä. Psykoosin ehkäisyyn on syytä kiinnittää huomiota erityisesti nuorilla, joilla on sukurasitus.


Skitsofrenia on vakava ja monimuotoinen sairaus, jonka pitkäaikaishoidossa tärkeitä ovat potilaiden aktiivinen tukeminen hoitoon sitoutumiseen, mielekäs päiväohjelma ja sosiaaliset suhteet. Potilaiden integroiminen yhteiskuntaan, joustavat palvelut kriisitilanteissa sekä somaattisen terveyden edistäminen tukevat hoitoa.


Ennakko-oireisiin kiinnitettävä huomiota


Skitsofrenian ehkäisyssä pääpaino on ennakko-oireiden tunnistamisessa ja oireilevien varhaisessa hoidossa. Psykoosin puhkeamista edeltää yleensä ei-psykoottisten ja lievien psykoottisten oireiden värittämä prodromaalivaihe, joka tulisi tunnistaa.


- Psykoosin ennakko-oireiden aktiivisesta lääkehoidosta ja psykososiaalisesta hoidosta on uutta tutkimusnäyttöä. Erityistä huomiota tulee kiinnittää nuoriin, joiden lähisuvussa esiintyy psykooseja ja joilla ilmenee psyykkisiä oireita tai joiden toimintakyky heikkenee, painottaa työryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Raimo K.R.Salokangas.


Psykoosilääkityksellä voidaan siirtää psykoottisen häiriön puhkeamista riskipotilailla. Myös kognitiivis-behavioraalisella psykoterapialla, ja omega-3-rasvahapoilla saattaa olla mahdollista estää tai siirtää psykoosin puhkeaminen psykoosivaarassa olevilla ja vähentää heillä esiintyviä psykoottisia oireita. Psykoosilääkkeen yhdistäminen psykososiaaliseen interventioon saattaa vähentää psykoottista ja muuta oireilua ja edistää toimintakykyä psykoosiriskissä olevilla potilailla.


Lääkehoito


Kaikki Suomessa käytössä olevat psykoosilääkkeet ovat tehokkaita skitsofrenian akuutissa vaiheessa, pitkäaikaishoidossa ja uusien psykoosivaiheiden estossa. Lääkityksen valinnassa otetaan huomioon potilaan muu lääkitys ja yksilöllinen herkkyys haittavaikutuksille. Kun psykoosin akuutti vaihe on ohi, lääkehoidossa tulee pyrkiä pienimpään tehokkaaseen vuorokausilääkeannokseen yhdellä lääkevalmisteella.


Uusiutumisvaiheita estävää psykoosilääkehoitoa tulisi ensipsykoosin jälkeen jatkaa 2–5 vuotta hoitovasteen saavuttamisen jälkeenkin.


Skitsofreniapotilaiden masennuksen hyvään lääke- ja psykoterapeuttiseen hoitoon on edelleen kiinnitettävä huomiota.


Psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmuodot lääkityksen rinnalla


Sosiaalisten taitojen harjoittelusta, koulutuksellisista perhe-interventioista, kognitiivisesta kuntoutuksesta ja tuetusta työllistymisestä on vahvaa tutkimusnäyttöä skitsofreniassa.


Koulutuksellisen terapian yhdistäminen muihin hoitomuotoihin ja psykoosin ennakko-oireiden seurantaan vähentää sairauden uusiutumista ja sairaalahoidon tarvetta. Parhain hyöty koulutuksellisesta terapiasta saadaan, kun potilaiden lisäksi terapiaa on annettu myös heidän omaisilleen.


Kognitiivis-behavioraalinen terapia ilmeisesti lievittää skitsofreniapotilaiden oireita.  Ryhmämuotoista, tavoitteellista hoitoa suositellaan käytettävän myös terveiden elintapojen edistämiseen, sillä metabolinen oireyhtymä on yleinen skitsofreniapotilailla.


Sosiaalisten taitojen suunnitelmallinen harjoittelu kohentaa skitsofreniapotilaiden sosiaalisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä. Kognitiivinen kuntoutus edistää skitsofreniapotilaiden toiminnanohjausta, tarkkaavaisuutta, sanallista muistia ja sosiaalista kognitiota ja kohentaa muuhun kuntoutukseen yhdistettynä toimintakykyä.
Tuetulla työllistämisellä (sijoita ja kuntouta), jossa kuntoutuja sijoitetaan ammattihenkilön tukemana suoraan työpaikalle ja hänelle tarjotaan siellä tukea, voidaan edistää skitsofreniapotilaiden työllistymistä ja selviytymistä.


Hoito ensisijaisesti avohoidossa


Skitsofreniapotilaita hoidetaan ensisijaisesti avohoidossa. Tehostettu palveluohjaus saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitoja, sitouttaa hoitoon ja sosiaalistaa tavanomaista hoitoa tehokkaammin. Tavanomaiseen avohoitoon verrattuna työryhmäpohjainen tehostettu avohoito saattaa vähentää skitsofreniapotilaiden sairaalahoitojaksojen määrää ja lyhentää niiden kestoa. Lyhyet suunnitelmalliset sairaalahoitojaksot eivät ilmeisesti johda sairaalahoitojen uusiutumiseen tai hoitojärjestelmän ulkopuolelle ajautumiseen.


Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistys ry:n asettama työryhmä on päivittänyt Käypä hoito -suosituksen skitsofreniasta. Suositus ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 2001 ja se on päivitetty edellisen kerran vuonna 2008. Käypä hoito -suositus potilasversioineen on luettavissa osoitteessa www.kaypahoito.fi.


Lisätietoja:


Työryhmän puheenjohtaja: Raimo K.R. Salokangas, professori, ylilääkäri; Turun yliopiston psykiatrian klinikka, Tyks ja Turun psykiatria, puh. 040 749 8761,  sposti: raimo.k.r.salokangas (at) utu.fi
Jäsenet
Kokoava kirjoittaja Lauri Tuominen, LL; Valtakunnallinen PET-keskus ja Turun yliopiston psykiatrian klinikka; sposti: etunimi.sukunimi (at) utu.fi
Hannu Koponen, professori; Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunta ja KYS:n psykiatrian palveluyksikkö; sposti: etunimi.sukunimi (at) kuh.fi
Tanja Laukkala, LT, psykiatrian erikoislääkäri; Sotilaslääketieteen keskus, Käypä hoito -toimittaja; sposti: etunimi.sukunimi (at) duodecim.fi
Jorma Oksanen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, ylilääkäri; Helsingin kaupunki; sposti: etunimi.sukunimi (at) hel.fi
Sami Pirkola ma professori; Oulun yliopisto/ylilääkäri, klinikkaryhmän johtaja, HYKS Psykiatria; sposti: etunimi.sukunimi (at) lshp.fi
Ulla Saxen, LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri; Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue; sposti: etunimi.sukunimi (at) fimnet.fi


Lue koko suositus tästä linkistä.