Hoitosukat (lääkinnälliset tai kompressiosukat) ovat yksilölliset, mittojen mukaan valittavat sukat, joissa on asteittain aleneva, pohjelihaspumppua hyödyntävä hoitopaine. Hoitosukkien käytön tavoitteena on parantaa alaraajojen laskimoveren paluuvirtausta, ehkäistä raajaturvotusta pienentämällä hiussuonten ja kudoksen välistä paine-eroa sekä vähentää jo syntynyttä turvotusta ja edistää virtausta imuteissä.

Hoitosukkien käytön aloittamisesta on hyvä neuvotella lääkärin kanssa. Mittojen mukaan hankitut hoitosukat varmistavat täydellisen istuvuuden ja oikean paineen (kompression). Huolellinen tuotevalinta ja käytön ohjaus on olennaista toivotun hoitotuloksen saavuttamiseksi. Tuloksekas hoito edellyttää käyttäjältä motivoitumista sukkien päivittäiseen, jopa elinikäiseen käyttöön.

Hoitopaineluokat

Paineluokat perustuvat sukan tuottamaan paineeseen. Suurin hoitopaine kohdistuu nilkkaan ja paine alenee asteittain raajan yläosaa kohti. Paine on 100 % nilkassa ja noin 70 % pohkeen korkeudella. Reisisukan paine on reiden korkeudella noin 40 % . Yleismaailmallisena mittayksikkönä käytetään elohopeamillimetriä (mmHg).

Paineluokkia on neljä. Paineluokkien käyttöalueita on esitetty taulukossa Tuki- ja hoitosukissa käytettävät paineluokat (CEN = Comité . Jos lääkäri ei ole määrännyt hoitopainetta, se arvioidaan asiakaskohtaisesti asiantuntijaliikkeessä. Paineluokan valintaan vaikuttavat henkilön vaivat ja oireet. Tutkimustietoa eri puristusluokkien tehosta ei juuri ole.

Kroonisen alaraajahaavan hoidossa hoitosukan suositeltava paineluokka on kaksi (24–34 mmHg) tai korkein, jota potilas suostuu sitä käyttämään. Käytännön kokemuksen mukaan, hyvän hoitomyöntyvyyden takaamiseksi iäkkäillä paineluokka yksi (15–23 mmHg) on sopivin.

Äkillisen laskimotukoksen ja suonikohjujen vaahtoruiskutuksen, laserhoidon ja leikkauksen jälkihoidossa sekä kroonisessa laskimoiden vajaatoiminnassa, säärihaavojen hoidossa ja imusuoniston vajaatoiminnan yhteydessä hoitosukkien eniten käytetty on paineluokka kaksi (23–32 mmHg).

Käytön aiheet ja vasta-aiheet

Hoitosukat ovat välttämättömät riskiryhmiin kuuluville (taulukko Riskiryhmät, joille suositellaan hoitosukkien käyttöä).

Alaraajojen laskimo- ja imusuoniperäisten turvotusten ja laskimoperäisten säärihaavojen konservatiivisen hoidon keskeinen osa on turvotuksen poistaminen hoitosukkien avulla. Hoitosukkien käytön on osoitettu pienentävän jalkaterän ja säären tilavuutta sekä laskimoiden läpimittaa sekä vähentävän turvotusta ja muuta oireilua.

Leikkauksen yhteydessä koko sairaalahoitoajan käytettynä tai täyteen mobilisaatioon saakka käytettynä hoitosukka estää merkittävästi tromboembolioita kohtalaisen riskin kirurgisilla potilailla. Hoitosukan teho voi olla vielä parempi, kun se liitetään muihin tromboosinestomenetelmiin.

Vasta-aiheet

Hoitosukkien käyttöä ei suositella valtimoverenkiertohäiriöistä johtuvan turvotuksen hoitoon eikä henkilöille, joilla on alentunut ihotunto tai vaikea ihotulehdus. Jos alaraajaturvotuksen syynä on esimerkiksi sydämen vajaatoiminta, hoitosukkien hankinnasta on neuvoteltava lääkärin kanssa.

Hankinta

Hoitosukkien, toisesta paineluokasta ylöspäin (taulukko Tuki- ja hoitosukissa käytettävät paineluokat (CEN = Comité ) tulisi olla lääkärin määräämät ja tarkoin potilaalle mitoitetut. Lääkärin ohjeesta käy ilmi sukan paineluokka ja pituus sekä käytön määräaikaisuus tai jatkuvakäyttöisyys. Sukkia on standardikokoja, mutta tarvittaessa ne tilataan mittatilauksena.

Sukkia on eripituisia: polvi-, puolireisi- tai reisipituisia (stay up) ja sukkahousuja ja eri mallisia: umpi- ja avovarpaisia sekä useita värejä. Useimmiten polvipituinen sukka tai juuri polven yläpuolelle ulottuva puolireisisukka on riittävä. Sukkia on mahdollista ostaa myös yksittäin. Kumille allergisen on syytä varmistaa, etteivät sukat sisällä kumia (esimerkiksi Venosan®).

Sukat on hyvä hankkia terveydenhuoltotuotteita myyvistä erikoismyymälöistä. Asiantunteva henkilöstö ottaa alaraajoista tarvittavat mitat ja valitsee niiden perusteella sopivat sukat. Tuotetta sovitetaan, jotta varmistutaan sen sopivuudesta asiakkaalle. Lisäksi varmistetaan, että asiakas saa itse puettua sukan jalkaan. Mitat otetaan mielellään aamulla, kun alaraajoissa on mahdollisimman vähän turvotusta. Mittauksia tekevät myös jalka-, fysio- ja lymfaterapeutit.

Maksusitoumus

Lääkinnällisten hoitosukkien kustannusten korvauksissa on kuntakohtaisia eroja. Terveyskeskukset ja sairaalat voivat myöntää lääkinnälliset hoitosukat osana lääkinnällistä kuntoutusta. Hankintaa varten tarvitaan tällöin hoitoyksiköstä saatava maksusitoumus. Asia kannattaa varmistaa lääkärin vastaanotolla. Suonikohjuleikkauksen jälkihoitona käytettävät hoitosukat on yleensä kustannettava itse.

Taulukko 1. Tuki- ja hoitosukissa käytettävät paineluokat (CEN = Comité Européen de Normalisation).
Paineluokka (cl) Nilkkaan kohdistuva paine (CEN) Sukkatyyppi Käyttöaihe
I 15–23 mmHg Tukisukka (kevyt hoitosukka) Syvän laskimotukoksenja laskimotulehduksen ehkäisy, esimerkiksi matkustettaessa.
Lievä laskimovajaatoiminta
Suonikohjujen ehkäisy ja hoito: istuma- ja seisomatyö, raskausaika.
Lievät suonikohjut
Trauman jälkeinen turvotus
Alaraajojen väsyminen
Pitkät lento- ym. matkat
II 24–34 mmHg Hoitosukka Laskimoperäinen turvotus
Säärihaava, ehkäisy ja hoito
Imutieperäinen turvotus
Suonikohjutoimenpiteiden jälkihoito: leikkaus, vaahdotus, laser
Ruusun (erysipelas) jälkihoito
Sädetyksen jälkihoito
Varikoottinen ekseema
III 34–49 mmHg Hoitosukka Vaikea laskimoperäinen turvotus
Säärihaava
IV Yli 50 mmHg Hoitosukka Vaikea imutieperäinen turvotus
Taulukko 2. Riskiryhmät, joille suositellaan hoitosukkien käyttöä.
Aikaisemmin sairastettu laskimotukos
Aktiivinen syöpäsairaus
Trombofilia eli tukosalttius
Trauma, leikkaus, vaikea infektio kuukausi ennen matkaa
Raskaus, estrogeenin käyttö
Merkittävä lihavuus
Korkea ikä
Lentomatka tai muu pitkä matka