Syljen tehtävät

Ruuan pilkkoutuminen alkaa suussa syljen entsyymien vaikutuksesta. Sylki auttaa ruuan pureskelussa ja nielemisessä sekä huuhtoo suuta ja suojelee samalla limakalvoja. Se liuottaa ravintoaineista makuja, joita kielen makunystyrät aistivat. Kuivassa suussa makujen aistiminen heikkenee.

Sylki osallistuu elimistön puolustustehtävään hajottamalla ruuan mukana suuhun tulleita haitallisia bakteereja ja viruksia sekä estämällä niiden ja muiden taudinaiheuttajien pääsyn elimistöön. Sylki poistaa suusta ja hampaiden pinnoilta päivittäin 2–4 grammaa mikrobeja ruuansulatuskanavaan.

Syljellä on merkittävä tehtävä hampaiden reikiintymisen (karioitumisen) estämisessä: sillä on kyky vastustaa happohyökkäyksiä (ks. Fluori) eli happojen hampaiden kiilteeseen aiheuttamia haittavaikutuksia (ks. Suun mikrobit). Tämä ns. puskurikapasiteetti eli syljen pH:n laskun estäminen on selvästi yhteydessä syljen eritysnopeuteen – sitä parempi se on, mitä parempi syljeneritys on.

Puskurikapasiteetti ja syljen eritysnopeus saavuttavat aikuisen tason 14–16 vuoden iässä. Syljen aineosat (fluori, kalsium, fosfaatti ja erilaiset antimikrobitekijät) nopeuttavat hiilihydraattien ja bakteerien poistumista suusta, estävät syljen pH:n laskua, lyhentävät syljen happoaikaa ja korjaavat alkavia kariesvaurioita (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)). Määrältään ja laadultaan normaali sylki pystyy estämään happohyökkäysten kiillettä tuhoavan vaikutuksen, jos ateriat rajoittuvat 4–6 kertaan vuorokaudessa (ks. Suun terveys ja ravinto ja Suun terveys ja syömistottumukset).

Syljen koostumus

Sylki on pääosin vettä, joka sisältää erilaisia epäorgaanisia suoloja (kalsium, fosfaatti, fluori, bikarbonaatti), pieniä määriä proteiineja eli valkuaisaineita ja hiukan lipidejä eli rasva-aineita. Sylkirauhaset tuottavat keskimäärin 0,5–1 litraa sylkeä vuorokaudessa.

Sylkirauhaset

Pääosa syljestä erittyy suurista sylkirauhasista. Suuria sylkirauhasia on kolme paria. Korvan edessä sijaitsevat korvasylkirauhaset eli parotisrauhaset, suun pohjassa leuanalussylkirauhaset eli submandibulaarirauhaset ja kielenalussylkirauhaset eli sublinguaalirauhaset (kuva ).

Pieniä sylkirauhasia on kaikkialla ylähengitysteiden limakalvojen alueella, eniten suulaessa ja alahuulen sisäpinnalla. Pienet sylkirauhaset, kuten myös kielen- ja leuanalussylkirauhaset toimivat jatkuvasti kostuttaen suuta ja liukastaen kieltä, kun taas korvasylkirauhaset erittävät sylkeä runsaammin vasta ruokailtaessa.

Sylkirauhasten toiminnanhäiriöiden ja sairauksien yleisin oire on kuivan suun tunne (ks. Kuiva suu). Lisäksi monet yleissairauksiin käytettävät lääkkeet pitkään käytettyinä kuivattavat suuta (ks. Lääkkeiden vaikutus suuhun).

Kuva

Suuria sylkirauhasia on kolme paria. Korvan edessä sijaitsevat korvasylkirauhaset, suun pohjassa leuanalussylkirauhaset ja kielenalussylkirauhaset. Pääosa syljestä erittyy suurista sylkirauhasista.