Esitiedot

Kun potilas tulee suun terveydenhuoltoon, häneltä tarkistetaan aluksi esitiedot, kuten yleissairaudet, käytössä olevat lääkkeet, käytössä olevat luontaistuotteet, lääkeallergiat, yliherkkyydet sekä muut hoidossa huomioon otettavat seikat. Esitiedot potilaan yleisterveydentilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä suun terveydestä ovat tarpeen hoidon turvallista toteuttamista ja mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamista varten. Esitiedot voidaan kerätä erillisellä lomakkeella, mutta ne varmistetaan potilaan kanssa keskustellen. Esitiedot tarkistetaan jokaisen hoitojakson alussa.

Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi potilaan kanssa keskustellaan hänen suun omahoitotottumuksistaan, kuten suuhygienia- ja ravintotottumuksista sekä tupakoinnin ja alkoholin vaikutuksista suun terveyteen. Lisäksi keskustellaan potilaan näkemyksestä suunsa terveydentilasta sekä hoitoon hakeutumisen syystä ja aikaisemmista suun hoitotoimenpiteistä. Kun potilaan esitiedot on kartoitettu, tehdään suun terveystarkastus tai suun perustutkimukset.

Suppea suun terveystarkastus

Hammashoitaja tai suuhygienisti voi tehdä suppean suun terveystarkastuksen esimerkiksi alle kouluikäiselle tai aikaisemmin hoidossa olleelle asiakkaalle. Tällöin terveystarkastukseen kuuluu suun terveyden (ientulehdus, plakki, karies) sekä hampaiden puhkeamisen määrittäminen (kuvat Maitohampaiden puhkeamisjärjestys lapsen iän mukaan ja Pysyvien hampaiden puhkeamisjärjestys ja -aika). Tarkastus ei sisällä suun sairauksien diagnosointia.

Suun terveystarkastus

Suuhygienistin tekemään suun terveystarkastukseen sisältyy suun ulkoinen tarkastus, esimerkiksi kasvot, huulet ja iho huulten ympäriltä. Suun sisäiseen tarkastukseen kuuluu mahdollisten karies- (ks. Karies (hampaan reikiintyminen)), kulumis- ja eroosiovaurioiden (kuvat Purennasta johtuva hampaan kuluminen, Harjauksen aiheuttama hampaan kuluminen (abraasio), Hampaan eroosio) sekä purennan kontrollointi (ks. Purentavirheet).

Tarkastuksessa määritetään plakin sijainti ja määrä, hammaskiven esiintyminen, ientulehdus (ks. Ientulehdus (gingiviitti)) sekä ientaskujen syvyydet. Lisäksi kartoitetaan ienvetäytymät, ienhyperplasiat eli ienten liikakasvu ja hampaiden liikkuvuus sekä tarkastetaan limakalvot, suunpohja, suulaki ja kieli. Tämäkään tarkastus ei sisällä suun sairauksien diagnosointia.

Suun terveystarkastuksessa voidaan käyttää apuvälineenä suukameraa (kuva ). Sillä otetaan kuvia suun sisäpuolelta ja haluttaessa saadaan jopa 100-kertaisia suurennoksia. Suukameran avulla potilaalla on aikaisempaa paremmin mahdollista osallistua suunsa terveyden hoitoon ja sairauksien ehkäisemiseen.

Tärkeä suukameran käyttöalue on pitkäaikaisten, kroonisten suusairauksien dokumentointi. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa vaikeat iensairaudet ja ennen kaikkea krooniset limakalvosairaudet. Limakalvomuutosten seuranta helpottuu suukameran avulla. Karieksen havaitsemisen apuvälineenä voidaan käyttää suukameraa (kuva ) tai kuituvaloa (kuva ).

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Valmistautuminen suun terveydenhoitokäyntiin Valmistautuminen suun terveydenhoitokäyntiin.

Kuva

Suukamera. Suukameralla suusta otettujen kuvien avulla potilas näkee, mikä tilanne suussa on ja mitä toimenpiteitä se vaatii. Kuvia voidaan tallentaa potilaskohtaisiin tiedostoihin, jolloin hoitotuloksia voidaan seurata ja suun tilannetta verrata ennen ja jälkeen toimenpiteiden. Kuva: Futudent.

Kuva

Kuituvalon käyttö suun tutkimuksen apuvälineenä. Kuva: Kaarina Sirviö