Kielikipu

Kielikipua voivat aiheuttaa suuontelon erilaiset sairaudet, suun kuivuus tai mekaaninen hankaus. Kielikivun diagnostiikassa on suljettava pois muut suun polttelua aiheuttavat paikalliset ja yleisterveydelliset seikat. Kielikipu voi olla oire esimerkiksi suun sienitulehduksesta (ks. Suun sienitulehdukset), yleissairaudesta, karttakielestä (kuva ) raudan tai B-vitamiinien puutoksesta. Kielikivun syy on hyvä selvittää.

Kielikivun hoito on oireen mukaista ja hoito valitaan yksilöllisesti. B-vitamiinista voi olla apua kielikivun hoidossa.

Kuva

Karttakieli. Karttakielessä näkyy punoittavia alueita, jotka voivat aikaa myöten vaihtaa paikkaa. Kuva: Raimo Suhonen.

Karttakieli

Karttakieli on hyvänlaatuinen vaiva, jota esiintyy noin 3 %:lla väestöstä. Karttakielen esiintyvyyteen voivat vaikuttaa stressi, tulehdukset ja allergiat. Joskus karttakieli liittyy astmaan, atopiaan, psoriaasiin tai Reiterin tautiin.

Karttakielen tunnistaa kielen pinnalla ja sivuilla olevista punaisista läikistä (kuva ), jotka vaihtavat paikkaa jopa päivittäin. Kieli näyttää karttamaiselta.

Karttakieltä ei voi hoitaa, mutta oireita voi hoitaa välttämällä kieltä ärsyttäviä ravintoaineita, myös tupakkaa ja alkoholia kannattaa välttää. Jos kieli on kovin kipeä, voi hammaslääkäri tai lääkäri määrätä paikallisesti puuduttavia aineita tai glukokortikosteroideja lievittämään oireita.

Uurrekieli

Uurrekieltä (kuva ) esiintyy noin 7 %:lla väestöstä ja se on tyypillinen kuivassa suussa. Uurrekieli voi periytyä ja sitä voi esiintyä suvuittain. Uurrekieli on oireeton, ja se ei vaadi minkäänlaista hoitoa. Jos uurrekieli kerää ruokaa tai plakkia, kieltä voi puhdistaa pehmeällä hammasharjalla.

Kuva

Uurrekieli. Uurrekieli on kielen rakennemuunnos. Kuva: Raimo Suhonen.

Suurikokoinen kieli (makroglossia)

Suurikokoinen kieli on harvinainen. Suurikokoisen kielen voivat aiheuttaa synnynnäiset (mm. lymfangiooma, Beckwith–Widemannin oireyhtymä tai Downin oireyhtymä) tai tulehdukselliset syyt, kielen tapaturmaa seuraava kielensisäinen verenvuoto, turvotus tai kielisyöpä.

Suurikokoinen kieli voi työntyä hampaiden yli ja osittain ulos suusta. Kielen reunassa on piparkakkumainen hammasrivin painauma (kuva ).

Suurikokoiseen kieleen ei yleensä tarvita hoitoa. Joskus voidaan käyttää fysioterapiaa ja suulaen levyä. Erittäin harvinaisissa tapauksissa voidaan kieltä pienentää leikkauksella.

Karvakieli

Karvakieli on erittäin harvinainen. Karvakielen aiheuttaa rihmamaisten kielinystyjen liikakasvu kielen pinnalla. Huono yleiskunto ja huono suuhygienia saattavat lisätä karvakielen esiintyvyyttä samoin kuin tupakointi, runsas kahvin juonti, pitkäaikainen mikrobilääkehoito (antibioottihoito) ja hapettavien suuvesien käyttö.

Karvakielelle on tunnusomaista kielen pinnan pidentyneet rihmanystyt, kielen pinta voi vaihdella väriltään keltaisesta mustaan (kuva ). Karvakieli on oireeton, mutta siihen voi liittyä pahanhajuinen hengitys. Karvakielessä voi olla myös sienitulehdus.

Kuva

Karvakieli. Karvakieli on kielen rihmanystyjen liikakasvua, mutta sen pohjimmaista syytä ei tiedetä. Liikakasvun väri voi vaihdella vaaleasta mustaan. Kuvassa liikakasvu on poikkeuksellisen voimakas. Kuva: Raimo Suhonen.

Omahoito

Karvakieli voi hävitä itsestään etenkin, jos lopettaa tupakoinnin. Se ei vaadi itsessään mitään hoitoa, mutta jos karvakieleen liittyy sienitulehdus, se hoidetaan asianmukaisella sienilääkityksellä (ks. Suun sienitulehdukset).

Hyvästä suuhygieniasta huolehtiminen ja kielen harjaaminen voi vähentää karvaisuutta ja siihen liittyvää pahanhajuista hengitystä.

Kireä kielijänne

Kireä kielijänne voi aiheuttaa kielen liikerajoituksia ja siten vaikeuttaa vastasyntyneen rintaruokintaa, aiheuttaa äännevikoja (esim. R:n ääntäminen) ja jopa estää puhallinsoittimien soittamisen. Hoitona on kireän jänteen katkaisu paikallispuudutuksessa tai nukutuksessa.